Mikkelin ammattikorkeakoulun talotekniikan koulutukselle uudet huippuluokan oppimis- ja tutkimusympäristöt

TALOTEK-blogi, ensimmäinen postaus

Tässä blogissa kerrotaan TALOTEK-hankkeiden etenemisestä. Blogi toimii hankkeiden avoimena tiedotuskanavana. Lisäilen tänne kuvia ja tarinoita hankkeen etenemisestä, sekä linkitän aiheeseen liittyviä artikkeleita.

Heti alkuun kolme linkkiä,

Ja varsinaisen proosallisen osuuden aloitan vastaamaalla lyhyesti, mutta tyhjentävästi kysymykseen…

Mikä on TALOTEK-hanke?

Itse asiassa hankkeita on kaksi, kehittämishanke TALOTEK1, jossa suunnitellaan ja kehitetään Mikkelin ammattikorkeakoululle talotekniikan oppimis- ja tutkimusympäristöja sekä investointihanke TALOTEK2, jossa tehdään tarvittavat investoinnit. Lisäksi TALOTEK1-kehittämishankkeessa edistetään oppilaitosten sekä yritysten välistä yhteistyötä kokeilemalla uusia sekä kehittämällä edelleen jo koeteltuja yhteistyömalleja. Tavoitteena on luoda käytänteitä opintojen kytkemisestä tiiviimmin yritysten tarpeista lähteviin toimeksiantoihin.Hankkeissa vahvistetaan talotekniikan opetusta sekä alan soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Hankkeiden kokonaisbudjetti on 551 928 €.

Talotek1-hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Etelä-Savon ammattiopisto. Yhdessä tekemällä tavoitteena on syventää oppilaitosten välistä yhteistyötä ja saattaa eri koulutusateiden opiskelijat toimimaan yhdessä. Talotek1-hankkeen budjetti on 311 928 €, josta Mamkin osuus 213 920 € ja Esedun 98 008 €. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta  sekä Marjatta ja Eino Kollin säätiö.

TALOTEK2-hankkeen, eli hankekokonaisuuden investointiosuuden toteuttaa Mamk. Investointien osuus on 240 000 €. Investointihanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta sekä 9 yritystä, Fläkt Woods Oy, Geberit Oy, Jeven Oy, Morehouse Oy, Pipe-Modul Oy, Rakennusliike U. Lipsanen Oy, Schneider Electric Buildings Finland Oy, Suomen Talotekniikka Oy ja Wimacor Oy.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan TESTLAB, ilmanvaihdon laboratorion testihuoneeseen toteutettava ilmanvaihdon ja sisäilmaston testaus- ja tuotekehitysympäristö. Ympäristö koostuu ilmanvaihtokoneesta, ilmanvaihdon testihuoneesta sekä kylmähuoneesta. TESTLAB-ympäristö mahdollistaa ilmanvaihtoon liittyvät tärkeimmät mittaukset, kuten esimerkiksi:

  • lämmitys-, jäähdytys- ja kostutusprosessit
  • ilmavirtojen sekoitus
  • lämmön talteenotto
  • ilmavirtojen mittaaminen
  • painehäviöiden mittaaminen
  • puhaltimien, äänenvaimennuksen ja ilmanjaon päätelaitteiden mittaukset

Lisäksi TESTLAB-ympäristö mahdollistaa erilaisten sisäilmaolosuhteiden mallinnuksen testihuoneessa erilaisissa kuormitustilanteissa. Testihuoneeseen on mahdollista luoda lämpö-, kosteus- ja CO2-kuormaa. Testihuoneen yhteydessä oleva kylmätila puolestaan mahdollistaa seinärakenteiden ja ikkunoiden lämpötilakäyttäytymisen ja vaikkapa ilmalämpöpumpun toiminnan demonstroinnin ja testaamisen hallituissa olosuhteissa.

Toisessa vaiheessa nykyisen ilmanvaihtolaboratorion sisälle rakennetaan pientalo DEMOLAB, joka toimii testialustana nykyaikaisille ja tulevaisuuden taloteknisille ratkaisuille. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon kiristyvät energiatehokkuuden määräykset sekä hyvään sisäilmastoon vaikuttavat talotekniset tekijät. DEMOLAB-ympäristössa on mahdollista demonstroida sekä tehdä mittauksia liittyen talon:

  • rakennusvaippaan
  • ilmastointijärjestelmään
  • vesi- ja viemärijärjestelmään
  • lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmään
  • sisäympäristöön ja asumisterveyteen
  • valaistukseen ja
  • rakennusautomaatioon

Kolmannessa vaiheessa suunnitellaan ja rakennetaan mobiili pienasumisen demonstraatio MODLAB, jossa taloteknisten ratkaisujen tutkimisen ja testaamisen lisäksi on mahdollista tutkia asumisen eri osa-alueita. Kevytrakenteinen asumus toteutetaan opiskelijavetoisesti Mamkin ja Esedun opiskelijoiden yhteistyönä. Mobiilia testimoduulia hyödynnetään myöhemmin paitsi opetuksessa ja tutkimuksessa myös oppilaitosten markkinoinnissa.

Hankekokonaisuuden tavoitteena on lopulta kehittää aiempaa mukavampaa ja energiatehokkaampaa asumista ja tarjota opiskelijoille entistä laadukkaampaa ja monipuolisempaa opetusta sekä tarjota yrityksille mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Hankkeen päätyttyä toteutetut oppimisympäristöt ovat Mamkin ja Esedun opiskelijoiden sekä alueen yritysten hyödynnettävissä.

Advertisements

Luonnon hyvinvointivaikutusten tuotteistaminen -seminaari 3.9

4f555f56656eb91e63b16e51c6304e0d866b071b

Tervetuloa Luonnon hyvinvointivaikutusten tuotteistaminen –seminaariin Mikkelin ammattikorkeakoululle torstaina 3.9.2015 klo 9.00-12.30.

Suomalainen hyvinvointimatkailu perustuu vahvasti luontoon ja kasvava tieto luonnon hyvinvointivaikutuksista avaa uusia mahdollisuuksia. Miten luonto vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja miten vaikutuksia voi mitata? Kuinka hyödyntää tätä tietoa matkailupalveluissa ja viestinnässä? Kenelle uudenlaiset palvelut tulisi suunnata? Seminaari tarjolla on tuoreita näkökulmia luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen matkailussa sekä uutta tietoa aihepiiristä. Lisäksi ideoimme pienryhmissä teemaan liittyviä palveluita.

Seminaarin järjestää Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoima LUOTUO-hanke, jota rahoittaa Etelä-Savon Maakuntaliitto Euroopan Aluekehitysrahastosta.

Seminaari on maksuton ja kaikille avoin.

Paikka: Mikkeli, Kasarmin kampus, Xinno NC252 (kartta: http://bit.ly/1INepTo ).

Ilmoittautuminen ja lisätietoja:

viljo.kuuluvainen@mamk.fi , p. 040 670 1695 (ilmoittautuminen 30.8 mennessä)
http://www.mamk.fi/luotuoseminaari

Tervetuloa!

Seminaariohjelma

  • klo 9.00
    • Tervetuloa
    • Luonnon hyvinvointivaikutuksista uusia palveluita, Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, LUOTUO-hanke, Mamk
  • klo 9.30
    • Tuoretta tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista ja niiden mittaamisesta, Helka Sarén, lehtori, Mamk
  • 10.15
    • Luonto tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet kokonaisvaltaisille hyvinvointipalveluille, Kari Ketonen, yrittäjä, Kuntoon Luonnossa
  • 10.30
    • kahvitauko
  • 11.00
    • Mitkä ovat potentiaalisimmat kohderyhmät luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntäville matkailupalveluille? Anja Tuohino, kehittämispäällikkö, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto
  • 11.30
    • Mitä on luontoon perustuva hyvinvointimatkailu käytännössä ja miten kehittää sitä? Eija Martikainen, toimitusjohtaja, Anttolanhovi
  • 11.45
    • Pienryhmätyöskentelyä
  • 12.15
    • Ryhmätyön tulosten koonti
  • 12.30
    • Seminaarin päätös