Mediataitoviikon tapahtumia viikolla 6

Viikolla 6 vietetään Suomessa valtakunnallista mediataitoviikkoa, jonka tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen. ERNOD-hanke jalkautuu mediataitoviikolla Mikkelin kaupunginkirjaston pääkirjastolle RekryOn-tapahtumaan 8.-12.2.2016. Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen ei ole aina helppoa. Järjestämmekin tapahtumassa nonstop -työpajan, jossa jokainen osallistuja pääsee tuottamaan visuaalisen esityksen omasta osaamisesta ohjatusti ja mobiililaitteita hyödyntäen. Samalla työpajassa pääsee treenaamaan tärkeitä digiajan koulutus- ja työelämävalmiuksia. 

Mediataitoviikon päätteeksi järjestämme yhdessä Hacklab Mikkelin kanssa Mikkeli Maker Day:n lauantaina 13.2.2016 klo 10-14. Mikkeli Maker Day:ssa osallistujilla on mahdollista kokeilla muun muassa 3D-tulostamista ja robotin rakentamista sekä tutustua harrastajien erilaisiin projekteihin.

Tervetuloa mukaan kaikille avoimiin mediataitoviikon tapahtumiin!

 

and a subtitle here (2)

 

Advertisements

Internetin muisti on pitkä

Mitä sinulle tulee mieleen ilmaisusta ‘oikeus tulla unohdetuksi‘? Ei, sanojen hieman synkästä kaiusta huolimatta kyse ei ole erakoitumisesta ja linnoittautumisesta kotiin, jossa lopulta kuolemme yksin kaikkien hylkäämänä.

Digitaalisessa maailmassa meistä kerätään kaiken aikaa valtavasti tietoa erilaisiin rekistereihin. Oikeus tulla unohdetuksi tarkoittaa sitä, että meillä on oikeus tarkistaa rekisteritietomme ja vaatia rekisterinpitäjää tarvittaessa poistamaan ne. Esimerkiksi virheelliset ja vanhentuneet tiedot on hävitettävä. EU:n tietosuoja-asetuksessa viitataan tietosubjektin oikeuteen saada tietonsa pyyhittyä pois (right to erasure, 17 art.)

home-284123_1280

Ylen uutisen mukaan vain harva kuitenkin tuntee tietosuojaan liittyvät oikeutensa.

Kansalaisten hämmennystä voi osaltaan lisätä myös Euroopan ja Yhdysvaltojen erilainen linja tietosuojakysymyksissä. Näkemyserot eivät ole juuri kaventuneet. EU pyrkii suojelemaan kansalaistensa yksityisyyttä, kun taas Atlantin takainen linja perustuu verkkoliikenteen valvontaan ja vapaaseen tietojen keräämiseen – ainakin siinä merkityksessä, ettei yritysten tarvitse kertoa, mitä niiden keräämillä tiedoilla tehdään.

Itävaltalainen Max Schrems lähti ristiretkelle Facebookia vastaan. Hän nosti kanteen, jonka seurauksena ns. turvasatamasopimus kaatui. Sopimus oli mahdollistanut EU:n kansalaisten tietojen siirtämisen yhdysvaltalaisille palvelimille. Päätös ei suinkaan hävitä vakoilua verkosta, mutta saattaa vaikeuttaa sitä.

Pari vuotta sitten Google taipui tarjoamaan verkkolomakkeen, jolla voi vaatia omia tietojaan poistettavaksi. Tämän tapauksen taustalla vaikutti Espanjan tietosuojaviranomainen ja talonsa ulosmittausta koskevien uutisten verkkonäkyvyydestä suivaantunut kansalainen M. Gonzales.

On huomattava, että vain sivun ylläpitäjä voi poistaa tiedot kokonaan. Google voi estää vain tietojen näkymisen hakutuloksissa. Yhtiö on myös perustanut ulkopuolisen komitean, jonka tavoite on auttaa sitä löytämään tasapaino vapaan tiedonvälityksen ja yksityisyyden suojan välillä.

Se, kuinka realistista tietosuojaperiaatteiden toteutuminen lopulta on, jää avoimeksi. Erään tulkinnan mukaan tieto on pysyvää, kun se on ollut Internetissä 20 minuuttia.

Moni meistä muistaa kyllä huolehtia tietoteknisten laitteiden päivityksistä ja tietoturvasta, mutta on hyvä käytäntö tehdä säännöllisin väliajoin myös henkilökohtainen tietosuojatarkistus – ainakin siihen jäävuoren huippuun, joka on kaikkien nähtävillä.

Mitä hakukone kertoo sinusta?

Teksti: Miia Kosonen

TKI-asiantuntija, digitaalisen tiedonhallinnan tutkimuskeskus Digitalia

 

Mitä autosi kertoo sinusta – ja kenelle?

Paikkatiedot. Matkojen pituudet. Suurimmat käyntinopeudet. Vikatiedot. Pysäköintipaikat. Äkkijarrutukset.

Nämä ovat esimerkkejä tiedoista, joita autoa käyttämällä syntyy ja kertyy edelleen hyödynnettäväksi. Autoilu on arkipäivää, mutta harva kuljettaja tietää, mitä kaikkea dataa ajoneuvot todellisuudessa keräävät ja välittävät eteenpäin.

Autoliitto lähetti jäsenilleen sähköpostia joulukuun alussa ja otsikkona oli osuvasti ’’Kuka omistaa autosi keräämän datan?”. Se sai havahtumaan. Apua, jospa autoni tallettaakin kaikki ne manaamiset, joita lausun keskiviivasta kiinnipitäville, lippalakkipäisille autoilijoille? Tai jospa se on lähettänyt epävireisen lauluni Whitney Houstonin kanssa jonnekin YouTuben uumeniin?

Kerran olen onnistunut ostamaan uuden auton, joka osoittautui täydellisesti ’maanantaikappaleeksi’. Jos siinä ei esiintynyt jotain vikaa, niin sitä vikaa ei ollut vielä autoihin keksittykään. Tämän auton kanssa takuukorjauksia taistellessa olisin kaivannut näitä kerättyjä tietoja, mutta niitä ei suostuttu antamaan. Sekä merkkihuolto että maahantuoja olivat sitä mieltä, että tiedot kuuluvat heille.

Itse olin eri mieltä, koska minähän sitä autoa olen ajanut ja saanut aikaan erilaisia mittauksia niin moottorin kuin sähkölaitteiden toiminnasta. Niinpä aloin ottaa kännykällä tai kameralla kuvan auton laitteistosta ja näytöistä aina kun ne tekivät ilmoituksia mahdollisista vioista. Näiden kuvien kanssa oli jo helpompi puhua samaa kieltä huollonkin kanssa.

Auto

Mitä hyötyä autosta ja kuljettajasta kerätyistä tiedoista sitten on? Ne voisivat kertoa ikääntymisen vaikutuksesta ajamiseen ja liikennekäyttäytymiseen. Analyysi saattaisi jopa tuoda esille terveydentilan muutoksia, joita emme itse välttämättä huomaa, esimerkiksi heikentyneen näön. Tai kun yhtäkkiä ryhdyn ajamaan hallitsemattomasti toisia ohitellen ja nopeusrajoituksista piittaamatta, isoveli voisi lähettää sähköisen ajorajoituksen. Kaikki tieto kertoo jotain.

Todelliseen käyttäytymiseen ja toimintaan perustuva tieto on arvokasta valuuttaa valmistajille ja markkinoijille. Tietoa yhdistelemällä piirtyy tarkka kuva kuluttajista. Ja kuitenkin luovutamme tiedot itsestämme vastikkeetta – jopa tietämättämme.

Autoliitto käynnistikin äskettäin eurooppalaisten sisarjärjestöjensä kanssa My Car My Data –kampanjan. FIA alue 1:n teettämän tutkimuksen mukaan 90 % kuluttajista haluaa, että ajoneuvon omistaja tai kuljettaja omistaa auton tuottaman datan. Jopa 95 % näki tarpeelliseksi luoda erityinen lainsäädäntö autoilijoiden oikeuksien turvaamiseksi.

Itse haluaisin auton keräämät tiedot omiin tietoihini säilytykseen. Onhan siellä jo valokuvia, videoita, sykemittarin tietoja, verenpainetietoja ja omistamieni autojen asiakirjoja. Voisin tehdä mitä erilaisimpia tutkimuksia tiedoistani – tai luovuttaa ne vaikka jonkin tutkijan käyttöön.

Teksti: Mirja Loponen, TKI-asiantuntija
Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimuskeskus Digitalia

Mediaklubien pilotointivuosi käynnistyi

Yhtenä ERNOD -hankkeen toimenpiteenä toteutettava mediaklubitoiminnan pilotointi sai tänään virallisen lähtölaukauksen Mikkelissä. Hanke jalkautui Etelä-Savon ammattiopiston (Esedu) Valma-ryhmään. Ryhmässä seitsemän ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen osallistuvaa nuorta pääsivät kartuttamaan arjen mediataitojaan ohjatussa mediaklubissa.

Esedu

Nuorten kanssa toteutettiin yksi parituntinen toiminnallinen tulevaisuustyöskentelykokonaisuus, jossa yhdistyivät perinteiset ja digitaaliset ryhmänohjauksen elementit. Nuoret osallistuivat työskentelyyn osana opetustaan yhdessä ryhmänohjaajansa kanssa. Hankkeen toimesta mediaklubia vedettiin kahden ohjaajan voimin. Kokemukset työskentelystä olivat rohkaisevat.

Toiminnan aikana ja sen jälkeen laitettiin ylös pilotoinnin kannalta tärkeitä huomioita. Yksi konkreettinen havainto kiinnittyi yksilöohjauksen vaihtelevaan tarpeeseen. Erityistä tukea tarvitsevien kanssa ohjauksen yksilöllisyys on lähtökohtaista, mutta digitaalisten välineiden ja sovellusten mukaan otto tarkoittaa, ainakin näin alkuun, tarvetta henkilökohtaisemmalle ohjaukselle. Toisaalta toiminnan luonteesta johtuen ryhmä saattaa joissain tilanteissa olla myös hyvin itseohjautuva. Kaiken kaikkiaan yhdessä tekeminen ja vuorovaikutteisuus antavat oppimiskokemuksen jokaiselle mukana olevalle, myös ohjaajille.

Toinen havainto liittyi tilankäyttöön. Erityistä tukea tarvitsevien kanssa toimittaessa tila on yksi tekijä, joka on tarpeen ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa. Mitä tutummasta paikasta on kyse, sitä helpompi osallistujien on keskittyä varsinaiseen tekemiseen. Tämä liittyy mediaklubitoiminnan esteettömyyteen. Sen on yksi keskeinen ja läpileikkaava pohdittava asia.

Valmassa opiskelijat vahvistavat arjen taitojaan sekä työelämätaitojaan. Mediaklubipilotoinnin teemat yhdistyvät luontevasti ryhmän normaaliin toimintaan. Se mikä on uutta, on asioiden tarkastelu mediataitojen vahvistamisen näkökulmasta. Näitä taitoja vahvistetaan kevään aikana seuraavissa mediaklubeissa.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

 

14.1. Asko julkaisee

ASKO toivottaa kaikille hyvää kuluvaa vuotta!

ASKO jatkaa puhetta ikäihmisetn puolesta ja on julkaisut viime vuoden menemisistään ja tulemisistaan nettijulkaisun. Se löytyy osoitteessa: URNISBN9789515885357

ASKO laittoi vielä mediallekin viestiä siitä, miten tärkeää olisi tarjota erilaisia vaihtoehtoja ikäihmisten ruokapalveluihin. Ikäihmiset eivät ole harmaata joukkoa, jotka syövät, juovat, liikkuvat ja seurustelevat samalla tavalla. Ikäihmiset ovat joukko yksilöitä joilla on omat, yksilölliset ja persoonalliset tarpeensa. Kunnioitetaan sitä! Lue ASKOn mediaviesti tästä linkistä: ASKO_tiedote_11012016_FINAL

ASKO liikkuu keskuudessamme iloisella mielellä ja saattaa tulla sinullekin lounasseuraksi. Haluatko seuraa?!

Teksti: Marja-Liisa Laitinen, tki-asiantuntija

Onko puettavalla teknologialla annettavaa luontomatkailulle?

IMG-20151027-WA0001

Puettavalla hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan henkilökohtaisen hyvinvoinnin seurantaan tarkoitettuja laitteita ja sovelluksia – esimerkiksi aktiivisuusrannekkeita, urheilukelloja, älyvaatteita tai älykelloja. Jos monia markkinatutkimuksia ja mediaa on uskominen, niin puettava teknologia on pian kaikkialla. Ja oikeastaan se onkin älypuhelimien ja aktiivisuusrannekkeiden muodossa lähes jokaisen matkassa jo nyt. Hyvinvoinnin seuranta on siis kuuma juttu ja teknologia on vahvasti mukana tässä trendissä. Miten sitten teknologiaa voisi soveltaa luonto- ja hyvinvointimatkailun palveluihin?

Kokeilemalla se selviää, ja LUOTUO-hankkeessa näitä kokemuksia päästään kartuttamaan. Ideana on testata luontoon sijoittuvien matkailupalveluiden yhteydessä erilaisia teknologisia laitteita ja arvioida niiden soveltuvuutta palveluiden yhteyteen.

Nyt moni jo varmasti kavahtaa – luontoonhan mennään nimenomaan teknologiaa pakoon! Niin varmasti usein mennäänkin ja saa jatkossakin mennä, ei huolta. Mutta kohderyhmiä on monenlaisia, joillekin teknologia voi olla juuri se juttu, joka houkuttelee luontoon liikkumaan. Ainakin puettava teknologia on jatkuvasti yhä elimellisempi osa elämäämme ja sen käytettävyys paranee huimaa tahtia.

WP_20160112_14_56_23_Pro

Tarkoituksenamme on esimerkiksi testata, voidaanko erilaisilla laitteilla havainnollistaa luonnon hyvinvointivaikutuksia ja miten testiasiakkaat kokevat mittaamisen mielekkyyden. Eli tuoko teknologia palveluun asiakkaan näkökulmasta katsottuna uutta arvoa.

Kartoitimme viime kesän ja syksyn aikana potentiaalisia laitteita ja sovelluksia, joista uskomme saavamme irti hyötyä luontoympäristössä. Teknologia kehittyy nopeasti, ja saammekin aivan lähiviikkoina testiin uunituoreita, juuri markkinoille tulleita laitteita. Suomi on monessa mielessä eturintamassa puettavan teknologian kehittämisessä ja moni testiin hankkimamme laite onkin kotimainen.

Kevään aikana testaamme esimerkiksi sykkeen ranteesta mittaavaa aktiivisuusranneketta (Polar), unen laadun mittaamista (Beddit), sormusmallista hyvinvointianalyysia (Öura), sormusmallista tunnetasojen analyysia (Moodmetric) sekä perinteisempää urheilukelloa (Polar). Mielenkiintoisia käyttökokemuksia ja tietoa on siis varmasti luvassa. Saadaanko mittareilla tuotua esille luonnon hyvinvointivaikutuksia? Miten käyttäjien omat tuntemukset vertautuvat mittareiden tuottamaan tietoon? Sopiiko teknologia luontevasti luontoympäristössä toteutettavien palveluiden yhteyteen?

Jaamme palvelutestausten edetessä kokemuksia hyvinvointiteknologian käytöstä tämän blogin kautta. Muistahan pysyä linjoilla.

Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk

LUOTUO-hanke

Sovelluskirjaston kokoamista

Sovelluskirjasto on ERNOD-hankkeen ohjaustoimintojen tueksi ja näkyväksi tekemiseksi luotu työkalu. Kirjastosta löytyy erilaisia ohjelmia ja sovelluksia eri käyttötarkoituksiin. Kirjastoon on koottu esimerkkejä käytettävistä sovelluksista eri kategorioiden alle. Ohjelmia ja sovelluksia löytyy monilta aihealueilta aina kokoavalta esimerkkialustalta koodikieltä hyödyntäviin peleihin.

Sovelluskirjaston kokoamisessa pyrittiin ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin sovellusten ja ohjelmien käytettävyys sekä käyttäjän että laitteiden näkökulmasta. Käyttökokemuksen tulisi olla mukava ja vaivaton. Lisäksi halusimme erityisesti huomioida ohjelmat joiden kautta hankkeen kohderyhmä pystyy tuomaan tuotoksiaan näkyväksi joko oman ryhmänsä keskuuteen tai omille kanavilleen.

Esittelen muutaman ohjelman ja sovelluksen, jotka osoittautuivat käytettävyytensä ja tuotostensa puolesta hyviksi ja selkeiksi:

PADLET

Padlet

Kokoavaksi alustaksi mediaklubien tuotoksille sopii Padlet. Padlet on suomenkielinen ohjelma verkossa, joka sopii hyvin asioiden kokoamiseen. Luomalla seinän Padletille voidaan koota kuvaa, tekstiä, ääntä, asiakirjoja, linkkejä ja videoita. Seinällä olevia tiedostoja pystyy jakamaan ja osallistujat pääsevät seinälle osallistujiksi linkillä tai QR-koodilla. Padletille voi luoda ilman tunnuksia yksittäisiä seiniä, jotka eivät tallennu mihinkään. Tunnuksilla pystyy luomaan eri ryhmille erilaisia seiniä monen käyttökerran kokoavaksi alustaksi tuotoksia varten. Padlet on ilmainen, toimii monella eri laitteella ja alustalla sekä on helppokäyttöinen.

FOTOR

Fotor

Fotorilla voi tehdä kuvakollaaseja sekä kuvajulkaisuja eri kanaville (esim. Instagram) verkossa tai ladattavalla sovelluksella. Osa toiminnoista on maksullisia, mutta ilmaisia käyttötoimintoja on runsaasti. Fotoria voi käyttää verkossa ilman tunnuksia, tunnusten kanssa tai erikseen ladattavalla sovelluksella. Edellä mainitut toiminnot ovat maksuttomia ja mahdollistavat monenlaisia kuvanmuokkaustoimintoja. Ohjelma on helppokäyttöinen ja sillä saa lyhyessä ajassa omista kuvista kollaasin tai sosiaaliseen mediaan menevän kuvajulkaisun aikaiseksi.

STORYBOARD THAT

Storyboard That

Storyboard That on verkossa toimiva sarjakuvaohjelma, jolla saa aikaiseksi ilmaisena toimintona 3-6 ruutua laajan sarjakuvan. Sarjakuvia ilmaisella käyttäjällä voi luoda kaksi kappaletta viikossa. Ohjelmassa on runsaasti vaihtoehtoja ja muokkausvaraa taustoille, ympäristöille, hahmoille ja puhekuplille sekä efektikuville. Kuvan pystyy tallentamaan tietokoneelle ilman Storyboard That vesileimaa oikealla hiiren painikkeella ja valitsemalla ”Tallenna nimellä…” –toiminnon. Ohjelma on helppokäyttöinen eikä se välttämättä vaadi kirjautumista.

PUPPET PALS 2

Puppet Pals 2

Puppet Pals 2 on maksullinen ohjelma Applen laitteille nukkeanimaatioiden tekoa varten. Animaatiolla onnistuvat helposti esimerkiksi kirjavinkkaukset tai omasta elämästä kertominen animaation muodossa. Ohjelmassa on runsaasti vaihtoehtoja ympäristöille, hahmoille ja toteutukselle. Hahmojen kasvoiksi on mahdollista liittää itse otettu kuva. Ohjelma on helppokäyttöinen ja sillä saa toteutettua toimivan animaation alusta loppuun saakka.

Sovelluskirjaston pohja löytyy täältä: Sovelluskirjasto

 

12096429_10206091291815199_3930009539881489831_n

 

Nea Tarvainen, sosionomiharjoittelija Mikkelin ammattikorkeakoulusta

ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus