21.12. ASKO kiittää yhteistyöstä

On aika vuodesta jolloin toivotamme toisillemme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Tämän tutuksi tulleen tervehdyksen lisäksi haluan myös toivottaa kiitokset kaikille, jotka kävivät yhdessä lounaalla ASKO-hankkeen merkeissä.

ASKO-hanke päättyy nyt vuoden loppuun mennessä. Olemme saaneet paljon aikaan yhdessä. Mikkelin kaupungin kotihoidon ateriapalvelun väki, erityisesti Anne, Lari ja Marjut, Laurinpuiston asumisyksikön yhteisöllisellä lounaalla kävijät, Rokkalan Ramin konditoriassa käyneet lounasaktivistit ja konditorian työntekijät, ja lukuisat vieraat niin koti- kuin ulkomailtakin, jotka kävivät tutustumassa yhteisölliseen ruokailuun. Kiitos teille, thank you, ASante,spasibo !

Toivottavasti idea yhteisistä lounashetkistä elää ja voi hyvin. Toivon, että kaikki, jotka haluavat syödä yhdessä ja kaikki, joilla olisi mahdollisuus olla avuksi auttamassa lounaiden järjestämisessä tai esim. lounaalle siirtymisessä, ottaisivat nyt sanamukaisesti ’lusikan oikeaan käteen’ ja panisivat toimeksi! Kokoontukaa yhteen, murtakaa yksinäisyyden muurit!

Erityisen kiitokseni annan ASKO-hankkeen projektipäällikkö Pekka Turkille, jonka kanssa yhteistyö on sujunut hyvin ja joka on saanut minut siirtymään aika ajoin pois mukavuusalueeltani. Pekka ei päästä itseään eikä muitakaan helpolla, asiat pitää hoitaa järjestelmällisesti ja teoreettisesti vahvasti!

Itse olen saanut lounastaa koko syksyn ystävieni kanssa ja sillä aikaa Pekka on pää sauhuten suunnitellut ikääntyneille uutta ruokailupalvelumallia.

Seuraavassa Pekan suunnittelema palvelumalli lyhyesti:

Hankkeen tavoitteena oli suunnitella tulevaisuuden toimintamalli, jonka avulla ikääntyneelle kotona asuvalle tai kotihoidon asiakkaalle voidaan tarjota hänen omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaisia ruokapalveluja kustannustehokkaasti.

Hankkeesta ehdotetaan toimintamallia, joka koostuu
• perinteisestä ateriapalvelusta
• ruokaostospalvelusta
• ateriapalvelulaitteeseen perustuvasta palvelusta ja
• yhteisruokailumahdollisuudesta sekä
• näitä toiminnallisia osia yhdistävästä asiakkaan käyttöliittymästä.

Palveluintegraattorin ylläpitämä käyttöliittymä tuo asiakkaan tietoon koko palveluvalikoiman ja helpottaa sopivan palvelun asiakkaaksi hakeutumista.

Asiakkaan tulisi voida valita oman elämäntilanteensa ja mieltymyksiensä mukaisia ruokapalvelutyyppejä ja ateriavaihtoehtoja. Toimintamallissa ruokapalvelujen valinnaisuus tulee mahdolliseksi, jos kotihoidon asiakkaiden tuetun ruokapalvelun piiriin saadaan myös yksityisen sektorin ruokapalvelujen tuottajia. Tähän tarjoaisi mahdollisuuden sähköisen palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto myös kotiruokapalveluissa. Asiakkaan saaman hyödyn lisäksi palvelutarjonnan avaaminen yksityiselle sektorille tukisi yrittäjyyttä aterioita valmistavissa, kuljettavissa ja asiakkaan ruokailua avustavissa yrityksissä.

Laitamme lähiviikkoina tähän blogisivulle vielä linkin julkaisuumme ASKO-hankkeesta. Sitä odotellessa:
Oikein hyvää joulun aikaa ja oikein ihania lounashetkiä ystävien seurassa…joulupuuroo tarjoo kunnon väki, kunnon väki…tip, tap, … pöydän päälle veittikaiset rientää, veitikkaiset, … tip, tap, … herkkua on siinä monenlaista, monenlaista. Kuiske kuuluu: ”Miltä ruoka maistaa, ruoka maistaa? Tip-tap … tip, tap …..

Teksti ja kuvat: Marja-Liisa Laitinen, tki-asiantuntija

Ohjaamojen verkkopalvelun kehittäminen kohtaamistyön tueksi

Kulunut syksy on tuonut työn alle monia mielenkiintoisia aiheita. Yksi näistä on Ohjaamo-toimintaan liittyvän valtakunnallisen verkkopalvelun kehittämiseen osallistuminen. Itselläni on ilo toimia Ohjaamojen tuki -hankkeen kautta edustamassa tuossa kehittämistyössä koko Etelä-Savon aluetta. Tämä tapahtuu erityisesti yhteistyössä Mikkelin Olkkarin, Pieksämäen Pientareen ja Savonlinnan Intolan kanssa.

Verkkopalvelun kehittämistyö on alkanut syksyn 2015 aikana ja sitä koordinoi Keski-Suomen ELY:n alaisuudessa toimiva Kohtaamo-hanke. Mukana työskentelyssä on aktiivisia Ohjaamo-toimijoita laajasti koko Suomen Ohjaamoista. Työskentelyä ohjaa verkkopalvelusuunnittelija Marko Kilpeläinen.

Kehittämisryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Jyväskylässä marraskuun 2015 lopulla. Henki oli hyvä ja yhteistyö innovatiivista. Työskentelyn varhaisen luonteen mukaisesti tapaamisessa ei tietokoneita juurikaan käytetty eikä muutenkaan edetty kovin teknisellä tasolla. Toiminta toteutettiin A4-papereilla ja erilaisista toiveista ja mahdollisuuksista keskustellen. Ohjaamojen tuki piti yllä Etelä-Savon ääntä muun muassa kertomalla jo olemassa olevista kotisivuratkaisuista.

Etelä-Savossa Ohjaamojen käytössä tällä hetkellä olevat sivustot:

Mikkeli: www.mikkelinolkkari.fi
Pieksämäki: http://pientare.blogspot.fi/
Savonlinna: http://intoilu.fi/

Nyt alkaneen työskentelyn tavoitteena on luoda kokonaisuus jossa jo olemassa olevat sivustot linkittyvät mahdollisimman kokonaisvaltaisesti yhteisen Ohjaamo-portaalin kanssa, tai sijoittuvat kokonaan yhteiselle alustalle. Lisäksi on tarkoituksena kehittää konkreettisia välineitä kahdensuuntaiseen nuorten palveluohjaukseen niin että nuorella on mahdollista hoitaa asiointiaan verkossa kohtaamistilanteiden rinnalla. Tärkeä tavoite koko toiminnassa on nuoren osallisuus ja nuoren kohtaaminen.

Valtakunnallisen Ohjaamo-portaalin julkaiseminen ensimmäisen version osalta sijoittuu ensimmäiselle vuosineljännekselle 2016 ja kehitystyö jatkuu aktiivisena kesään 2017 saakka. Sivusto tulee siten myös muokkautumaan samalla kun sitä käytetään.

Verkkosivujen kehittämistyössä mukana oleminen on humanistille mielenkiintoinen ja opettavainen prosessi, jossa joutuu näkemään asioita yhtä aikaa sekä ihmislähtöisesti että tekniikan suomien mahdollisuuksien kautta. Vaikka nuoren kohtaaminen ja henkilökohtainen ohjaaminen on keskiössä, on digitaalisen toimintakulttuurin läsnäolo nuorten arjessa huomioitava asiaankuuluvasti.

Mikkelin ammattikorkeakoulun osalta kehittämistyössä on taustakonsultointitukena antavana tahona mukana myös Digitalia – Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Yhteistyö on jo kehittämistyön alkuvaiheessa osoittautunut antoisaksi.

Ohjaamojen verkkopalvelun kehittäminen on yksi pieni osa Ohjaamojen tuki -hankkeen toimintaa, mutta tärkeä keino pitää Etelä-Savon toimijoiden näkökulmat mukana kehittämistyössä.

Heikki Kantonen
TKI-asiantuntija

Mediaklubien pilotointiprosessi

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeen yhtenä toimenpiteenä on mediaklubitoiminnan pilotointi. Pilotointityö on kehittämisprosessi, joka jatkuu koko hankkeen ajan. Kehittämisprosessiin osallistuvat sekä hankkeen kohderyhmän nuoret että heidän kanssaan eri sektoreilla työskentelevät.

Kehittämisprosessi on käynnistetty syksyn aikana. Olemme laatineet prosessikuvauksen sekä aikataulun prosessin toteuttamiselle. Prosessin ensimmäiseen vaiheeseen on kuulunut monialaisen toimijajoukon kokoaminen ja prosessiin perehdyttäminen. Hankkeen osatoteuttajien kanssa on aloitettu yhteisen käsityksen muodostus siitä, millä tavalla prosessi viedään läpi osana hankkeen muuta toteutusta. Prosessi on yksi itsenäinen, mutta monin tavoin muihin hankkeen sisältöalueisiin nivoutuva osa.

Keskeisenä konkreettisena toimena on ollut hankkeeseen osallistuvien nuorten ja heidän kanssaan toimivien kuuleminen. Kuuleminen on tapahtunut osallisuutta edistävän toiminnallisen työskentelyn avulla. Tämän blogin kautta olette aikaisemmin voineet tutustua nuorten näkökulmaan sosionomiopiskelija Nea Tarvaisen postauksen kautta.

Hankkeen avausseminaarin yhteydessä järjestettiin ”Mediaklubit osallisuutta edistämässä” -työpaja, jossa toimijat tuottivat sisältöä pienryhmissä. Työpajan ohjelmaan sekä pienryhmien tuottamiin materiaaleihin voit tutustua oheiset QR-koodit lukemalla.

Tällä hetkellä prosessi on edennyt siten, että nuorten ja toimijoiden esiin tuomia ajatuksia on tarkasteltu rinnan, yhdessä hankkeen osatoteuttajien kanssa. Aineistoissa toistuu samankaltaisia ajatuksia. Askarruttavaksi kysymykseksi toimijatasolla nousee se, kuinka tavoitamme kohderyhmän nuoret. Tavoittamiskysymys on kynnys, jonka aiomme tavalla tai toisella ylittää. Väline tähän voisi olla viihteellinen.

Prosessiin kuuluva seuraava sisällöllinen tavoite on tuottaa mediaklubien pilottitoimintasuunnitelma. Tässä vaiheessa se näyttää muotoutuvan kuukausiteemoin eteneväksi kasvatukselliseksi kokonaisuudeksi – pilotointiprosessin sisältösuuntia ohjaavaksi asiakirjaksi.

Kasvatustavoitteet nousevat hankesuunnitelmasta. Mutta millaisin välinein ja sisällöllisin ratkaisuin teemat tullaan ottamaan haltuun? Tähän haemme ratkaisuja mukaan sitoutuneiden toimijoiden sekä mukaan rekrytoitavien opiskelijoiden kanssa. Nuorelle tämä kaikki tulisi paketoida kiinnostusta herättävään muotoon, jotta kokeilut saadaan matkaan. Loppuvuosi sekä uuden vuoden alku tulevat olemaan kiinnostavia aikoja tämän tavoitteen toteutumisen osalta.

Pilotointiprosessi on hyvällä alkumatkalla. Seuraava toiminnan vuosi tulee näyttämään, mitä kaikkea mediaklubit todella voivat olla. Jokainen kiinnostunut toimija on tervetullut mukaan pilottivuoden toteutukseen. Pilottivuoden teemat tullaan julkaisemaan myöhemmin tässä blogissa.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

 

AIKA DIGITTÄÄ -seminaarin antia

ERNOD -hankkeen avausseminaari järjestettiin 15.12.2015 Mikkelin ammattikorkeakoululla. Seminaaripäivän aikana pureuduimme hankkeen teemoihin sekä asiantuntijapuheenvuorojen että työpajojen kautta. Ohessa koosteet esityksistä sekä esitysmateriaalit. Tallenne aamupäivän asiantuntijapuheenvuoroista löytyy Bambuserista.

ASIANTUNTIJAPUHEENVUOROT

Laura Hokkanen: Sosiaalisen kirjaston ideasta käytäntöihin

Päivän avasi Mikkelin ammattikorkeakoulun yliopettaja ja tutkija Laura Hokkanen kuvailemalla sosiaalisen kirjaston ideaa. Lauran esityksessä tuli esille useita konkreettisia ideoita, millaista toimintaa kirjastoissa voitaisiin järjestää ja kuinka esimerkiksi lukuinnostamista voitaisiin käytännössä toteuttaa.

Esitysmateriaali

Mikko Lampi: Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina

Seuraavaksi seminaarissa puhui Mikkelin ammattikorkeakoulussa tutkimuspäällikkönä työskentelevä Mikko Lampi. Mikko avasi digitaalisuuden ja teknologian mahdollisuuksia sekä korosti erityisesti ohjelmoinnin merkitystä digiajan kansalais- ja työelämätaitona. Mikon esityksessä tuli vahvasti esille digitaalisuuden yhdistävä voima – digitaalisuus tuo ihmisiä yhteen.

Esitysmateriaali

Ritva Hyttinen: Näkymättömät – nuorten digitarinat 

Aamupäivän aikana kuulimme seminaarissa myös hankekuulumisia länsirannikolta, kun Näkymättömät-hankkeen projektipäällikkö Ritva Hyttinen kertoi hankkeesta. “Näkymättömät – nuorten digitarinat” -hanke kuuluu samaan “Luova ja osallistava Suomi” -koordinaatiohankkeeseen kuin myös ERNOD-hanke.  Näkymättömät-hankkeessa nuorten osallisuutta tuetaan erityisesti digitarinoiden kautta. Hankkeessa on myös keskeistä yhteisten toimintamallien etsiminen yleisten kirjastojen, nuorisotyön ja koulutusorganisaatioiden välille.

Esitysmateriaali
Näkymättömät -hankkeen verkkosivu

Kirsi Purhonen: Muuttuva työ – kohti kolmannen työn määrittelyä 

Aamupäivän asiantuntijapuheenvuorot päätti Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori Kirsi Purhonen teemalla kolmas työ. Kolmannella työllä tarkoitetaan ammattialojen rajapinnoille sijoittuvaa työtä, joka muodostuu käytäntöyhteisöissä. Käytäntöyhteisöissä osallistujat ja yhteisöt ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen, toimivat vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden sekä oppivat ja rakentavat ammatillista identiteettiään suhteessa toiseen yhteisöön ja toisen osaamiseen. Kolmas työ on olennainen elementti myös nuorten osallisuuden edistämisessä.

Esitysmateriaali

TYÖPAJAT

Iltapäivän aikana seminaariväki jakautui kolmeen eri työpajaan, jossa syvennyttiin tarkemmin hankkeen konkreettisiin tavoitteisiin. Työpajat järjestettiin sekä selkokielestä ja saavutettavuudesta, virtuaalisesta läksytuesta että mediaklubeista.

Sami Älli & Timo Övermark: Saavutettavuus ja selkokieli verkossa 

Kehitysvammaliitto ry:n Sami Ällin ja Timo Övermarkin vetämässä työpajassa pohdittiin, mitä tarkoittaa saavutettavuus ja selkokieli verkossa.

Esitysmateriaali

Pia Rask-Jussila & Katja Valjakka: Virtuaalinen läksytuki 

Joensuun kaupunginkirjaston Pia Rask-Jussilan ja Mikkelin kaupunginkirjaston Katja Valjakan vetämässä työpajassa kerrottiin Tanskan Lektier Online -läksytukimallista sekä ideoitiin, kuinka virtuaalista läksytukea voisi pilotoida Suomessa.

Esitysmateriaali

Virva Korpinen & Nea Tarvainen: Mediaklubit osallisuutta edistämässä 

Tässä toiminnallisessa työpajassa ideoitiin mediaklubien sisältöjä sekä toteutustapaa. Työpajan annista tulee blogiin vielä oma bloggauksensa.

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

Mediaklubit – nuorten näkökulma

Olen Nea Tarvainen ja olen sosionomiharjoittelijana ERNOD –hankkeessa. Teen syventävät ammattikäytännöt harjoittelua (15 op). Olen ottanut harjoitteluni aikana selville nuorten ajatuksia ja ideoita mediaklubeista kolmessa eri mediaklubien suunnittelua varten kootussa nuorten ryhmässä, joita olivat kouluryhmä, harrasteryhmä ja vapaasti koottu ryhmä kirjastolla. Nuorten ääni on tärkeä saada esille, kun suunnitellaan nuorille toimintaa.

Tammikuussa alkavat mediaklubit näyttäytyvät nuorille itselleen monenlaisena toimintana, jolle hankkeen puolesta on asetettu tavoitteita. Näitä tavoitteita ovat erityisnuorten osallisuuden, osallisuuden kokemusten ja mahdollisuuksien tukeminen mediaa ja digiajan kanavia hyödyntäen. Mediakasvatus ja mediavaikuttaminnen ovat myös keskeisiä teemoja tulevassa mediaklubitoiminnassa. Mediaklubien on tarkoitus saada myös nuoren arkea ja elämää näkyväksi eri kanaville digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen.

Nuorten ajatuksia kerättiin Ideariihi –menetelmän avulla, jonka ajatuksena on tuottaa mahdollisimman paljon ideoita siten, että ideointivaiheessa syntyneitä ideoita ei arvostella. Ideointivaiheen jälkeen koottiin ideat yhteen ja tarkasteltiin tuloksia yhdessä.

Mediaklubien suunnitteluryhmissä kerättiin tietoa aiheista ”Mitä on media?” ja Mitä on mediaklubi?”. Vastauksista pystyi selkeästi jaottelemaan mediaklubien osalta sen miten tehdään ja mitä tehdään. Vastaukset koottiin sanapilviksi, jotka ovat nähtävillä blogauksen alussa.

Tehtävistä tuli hyvin monipuolisia vastauksia, mutta sosiaalinen kanssakäyminen ja yhdessä tekeminen nousivat mediaklubitehtävässä esille, samoin kuin nuorille tyypillisimmät tavat käyttää ja kuluttaa mediaa.

 

Nea Tarvainen, sosionomiharjoittelija Mikkelin ammattikorkeakoulusta

ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

Aivot ja työ -seminaari = aivohuoltoa monelta kannalta

Olemme yhtä innoissamme (vai jopa enemmän) Työhyvinvointiakatemian Aivot ja työ -seminaarin teemasta näin seminaarin jälkeen kuin ennen sitä. Kuultu vahvistaa aivohuollon  merkitystä yhtenä nykyisen työelämän keskeisenä taitona. Siinä missä jopa sydämen voi vaihtaa, aivot ovat ainutkertaiset. Tässä seuraavassa seminaaripäivän aiheet ja kuvauksien lopusta linkki kuhunkin aineistoon.

AIVORUOKAA

Aivoruokateemalla aamun avasi lehtori, laillistettu ravitsemusterapeutti Eliisa Kotro Mikkelin Ammattikorkeakoulusta. Aina sikiöajasta alkaen aivot rakentuvat ravinnon avulla. Ruokavalion ylimääräinen rasva kertyy paitsi vyötärölle, myös heikentää aivojen hapen ja ravinnon saantia. Pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri vaurioittaa mahdollisesti myös aivokudosta. Näiden faktojen vastapainoksi Eliisa avasi aivojen kannalta kriittisiä ravintoaineita sekä aivojen rappeutumista hidastavan ja muistia hoivaavan ruokavalion ominaisuuksia – aivoja auttavia valintoja lautaselle siis!
Aineisto: Pähkinäpäiviä ja metsämarjataukoja. Aivoruokaa!

TUNTEIDEN SÄÄTELYÄ JA MEDITAATIOTA

Teemaa avasi psykologi, mindfulness-ohjaaja CFM® Mari Rauhala. Paul Gilbertin tunteiden säätelyjärjestelmien kautta avautui se, mitä aivoissa tapahtuu uhkan, turvan ja innostuksen vallassa. Entä mikä on kielteisyysvinouma? Myönteisten tunteiden lisäämisestä ja vahvistamisesta on myös aivoille iloa. Entä miten mindfulness vaikuttaa palautumiseen- siitäkin puhuttiin.
Aineisto: Rauhoitun ja rauhoitan. Työelämän aivohuoltoa meditaation ja tunteiden säätelyn avulla.

AIVOT JA LIIKUNTA

Liikuntagerontologian professori Sarianna Sipilä johdatti aivojen ikääntymismuutosten kautta liikunnan ja aivojen yhteyksiin sekä tutkimushavaintoihin kognitiivisen ja kuntosaliharjoittelun merkityksestä. Liikunta kannattaa tältäkin kannalta katsottuna! Sipilä työskentelee gerontologian tutkimuskeskuksessa ja terveystieteiden laitoksella Jyväskylän yliopistossa. 
Aineisto: Aivot ja liikunta

KYNÄ KÄDESSÄ TAIDETTA AIVOILLE

Lounaan jälkeisestä vireydestä huolehti kuvataiteilija, taidekasvattaja Kirsimaria E. Törönen-Ripatti, joka esitteli taidekasvattaja Betty Edwardsin omatoimisesti sovellettavan metodin. Ruokailun jälkeisestä koomasta ei ollut tietoakaan, kun piirsimme kuvia, peilikuvia ja vasemmalla käsellä tehtyjä kuvia.
Aineisto: Taidetta aivoille – rentoudu, jumppaa aivoja ja paranna samalla piirtämisen taitoja

MINNA HUOTILAINEN JA AIVOJEN APUKEINOJA

Aivoteemaisten työpajavideoiden jälkeen Minna Huotilainen vastasi ryhmien kysymyksiin ja jatkoi omalla luennollaan. Uni, ravinto, liikunta ja liikahtelu, peilisolut ja niiden merkitys, keskeytysten vaikutus aivoihin ja osaamisen käyttöön.

Aineisto: Kognitiivista ergonomiaa ja muita apukeinoja aivoille

YLE Etelä-Savon toimittaja Kalle Pallonen haastattelee Eliisa Kotroa ja Tuulevi Aschania hetkeä ennen seminaarin alkua (kuva: Anu Haapala)

LISÄTIETOJA HANKKEESTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Sähköä matkailupalveluihin

Usein matkailupalvelussa on kyse mitä suurimmissa määrin ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Nykyään palvelukokemukseen voidaan kuitenkin liittää uuden teknologian mahdollistamia elementtejä. Konkreettinen palvelukokemus voi lisäksi laajentua monin tavoin sähköisessä toimintaympäristössä esimerkiksi sosiaalisen median avulla. Matkailupalvelujen markkinoinnin näkökulmasta sähköiset kanavat ovat tuoneet mukanaan valtavasti uusia mahdollisuuksia ja toisaalta loputtoman valinnan vaikeuden.

Matkailualan yrityksille onkin yhä tärkeämpää tunnistaa asiakkaiden käyttäytyminen sähköisissä kanavissa ja varmistaa omien palveluiden näkyvyys siellä. Itse asiassa matkailualan digitalisaatio on kokonaisuutena katsottuna jo hyvin pitkällä verrattuna moneen muuhun alaan. Tänä päivänä asiakkaat käytännössä asuvat verkossa, ja sieltä heidät tavoittaa parhaiten Jos ajattelen esimerkiksi omaa käyttäytymistä ja ajankäyttöä, ei ole mikään ihme, että sähköisten kanavien ja palveluiden hyödyntämistä toitotetaan yrityksille joka puolelta. Hyvin suuri osa päivästäni kuluu jollain tapaa internetin äärellä. Haen verkon kautta tietoa, teen ostoja ja sitä kautta todennäköisesti markkinointiviestitkin tavoittavat minut parhaiten.

Matkailupalveluiden markkinoinnissa ja myynnissä sähköisen toimintaympäristön hallitseminen on lähestulkoon välttämättömyys. Se on myös oma taiteenlajinsa, jossa eivät päde perinteiset markkinoinnin tavat vaan asiakkaita on pystyttävä osallistamaan ja aktivoimaan. On saatava asiakkaat puhumaan yrityksen puolesta.

Asiakkaan palvelukokemus voi laajentua monella tavalla sähköisen toimintaympäristön avulla. Hyvä keino havainnollistaa asiaa on miettiä yrityksen asiakkaan sähköistä palvelupolkua. Jos ajatellaan esimerkkinä hyvinvointimatkailijan palvelupolkua, niin suuri osa siitä kulkee sähköisten kontaktien kautta. Ensisijaisen tärkeää on varmistaa, että yrityksen omat palvelut ovat verkossa helposti löydettävissä kun asiakas alkaa etsiä tietoa. Asiakkaan tulisi saada mahdollisimman paljon tietoa palvelusta etukäteen netistä. Yritys voi tuottaa itsestään ja palveluistaan esimerkiksi videomateriaalia, kuvia ja blogijuttuja, mutta tärkeää on myös saada nykyiset asiakkaat jakamaan omia kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Sisältö voi olla erilaisia tarinoita, vinkkejä, juttuja henkilöstöstä tai kuvia luontoympäristöstä. Kaikki tämä tuo yritystä lähemmäs asiakkaita, luo positiivisia odotuksia ja madaltaa asiakkaan ostokynnystä.

Ostamisen on oltava sähköisissä kanavissa ensinnäkin mahdollista, ja toisekseen helppoa. Lisäksi itse fyysisessä palvelutapahtuman toteutuksessa sähköinen toimintaympäristö voi tuoda palveluun lisäarvoa. Matkailun ohjelmapalveluissa esimerkiksi erilaiset opastukseen liittyvät mobiiilisovellukset ovat nopeasti yleistyneet. LUOTUO-hankkeessa taas kokeillaan puettavan hyvinvointiteknologian kytkemistä osaksi luontolähtöisiä matkailupalveluja. Teknologisiin laitteisiin liittyy yleensä aina mobiilisovellus, jonka kautta asiakkaat voivat myös jakaa kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa.

Digitaalinen maailma voi näyttäytyä yritykselle melkoisena viidakkona, jossa pärjätäkseen pitää pysyä koko ajan liikkeessä. Sähköistä maailmaa voidaan myös lähestyä hyvin erilaisista näkökulmista. LUOTUO-hankkeen työpajassa Savonlinnan Spahotel Casinolla 19.11 saimme oppia siitä, mitä sähköisessä palveluympäristössä onnistuminen vaatii. Ei kannata ahdistua, vaikka haaste näyttäisi massiiviselta. Sopivin askelin etenemällä pääsee varmasti hyvään vauhtiin, ja oppii samalla jatkuvasti lisää.

PS. Kannattaa tutustua Työ- ja elinkeinoministeriön uunituoreeseen raporttiin ”Digitaalisen matkailumarkkinoinnin ja myynnin haasteet ja ratkaisuehdotukset”: https://www.tem.fi/files/44297/TEMjul_69_2015_web_17112015.pdf

Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk

ERNOD -hanke inspiroitumassa Dokk1-kirjastossa

ERNOD-hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää nuorisotyön ja kirjastojen yhteistä toimintakenttää ja vakiinnuttaa “kirjastonuorisotyön” roolia. Tämän vuoksi ERNOD-hanke kävi tutustumassa Århusin benchmarkausmatkalla myös Dokk1 -kirjastoon, joka on viime kesänä avattu suurkirjasto. Kirjojen lisäksi Dokk1:stä löytyy runsaasti erilaisia tiloja ja toiminnallisuuksia, joiden myötä tuetaan kaikenikäisten elinikäistä ja erilaista oppimista. Kaiken kaikkiaan tämä kirjasto houkutteli satunnaista vierailijaakin istahtamaan erilaisin tiloihin, kokeilemaan erilaisia aktiviteetteja ja ihastelemaan hienoa merimaisemaa. Tanskalaisen kirjastomallin mukaisesti Dokk1 tarjoaa tilan niin oppimiselle, inspiraatiolle, kohtaamisille kuin esiintymisille.

Dokk1-kirjaston tiloihin ja toimintoihin voit tutustua kokoamani pienen Sway-esityksen avulla. Esitykseen pääset tästä.

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

 

ERNOD tutustumassa Lektier Online -läksytukeen

ERNOD –hankkeen yhtenä tavoitteena on pilotoida virtuaalisen läksytuen mallia kirjastojen, ammatillisten oppilaitosten ja Verken eli Verkkonuorisotyön valtakunnallisen kehittämiskeskuksen kanssa. Tanskassa virtuaalista läksytukea on jo kehitelty melkein vuosikymmenen ajan, minkä vuoksi ERNOD –hanke teki benchmarkausmatkan Århusiin 30.11.-2.12.2015. Mukana matkalla olivat Sanna Lappalainen Mamkista, Outi Harju Kouvolan kaupunginkirjastosta sekä Pia Rask-Jussila ja Katri Pesonen Joensuun kaupunginkirjastosta.

Statsbiblioteket

Lektier Online

Århusin valtion- ja yliopistonkirjastossa (Statsbiblioteket) Lektier Online -läksytuen mallia on kehitelty jo vuodesta 2006 alkaen. Aluksi läksytukea annettiin kasvokkain kirjastoissa kokoontuvissa läksykerhoissa. Tällöin kuitenkin huomattiin, että nuorilla voi olla hyvin korkea kynnys astua kirjaston ovista sisään läksytukea saamaan. Tämän vuoksi aloitettiin virtuaalisen läksytläksyauen projekti, mikä on nyt vakiintunut kansalliseksi käytännöksi.

Käytännössä läksytuen antaminen tapahtuu virtuaalisesti sitä varten kehitetyn ohjelmiston avulla. Ohjelmisto mahdollistaa niin äänen, kuvan, valkotaulun kuin Google -dokumenttien jakamisen. Ohjelmistoon voi tutustua tämän videon kautta.

Tällä hetkellä maksutonta läksytukea annetaan perusopetuksen opiskelijoille ja lisäksi lukiot voivat ostaa palvelun omille opiskelijoilleen. Läksytuen saaminen tapahtuu anonyymisti, mistä johtuen palvelun käyttäjistä ei ole tilastotietoa olemassa. Läksytukea annetaan tanskan, matematiikan, englannin, saksan ja kemian opintoihin.

Avainasemassa vapaaehtoiset

Kirjastot koordinoivat Lektier Online –palvelua, joskin itse läksytuen antaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Valtaosa läksytukea antavista vapaaehtoisista on eri alojen yliopisto-opiskelijoita, jotka saavat läksytuen antamisesta myös todistuksen osaksi opintojaan. Läksytuen antamiseen osallistuu myös kirjaston työntekijä, joka huolehtii läksytuen koordinoimisesta, tekniikan toimimisesta ja muista käytännön asioista.

Läksytukea antaville vapaaehtoisille järjestetään koulutusta ennen varsinaisen läksytuen antamista sekä pitkin vuotta. Koulutukset ovat kestoltaan muutaman tunnin mittaisia ja ne sisältävät koulutusta sekä tekniseen että pedagogiseen puoleen. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti oppimisprosessin ohjaamiseen.

Tällä hetkellä Tanskassa on noin 500-600 vapaaehtoista läksytuen antajaa, joskin tarvetta olisi vielä suuremmalle joukolle vapaaehtoisia. Mikäli vapaaehtoisia olisi enemmän, olisi palvelun jonotusajatkin lyhyemmät.

Vapaaehtoistyön yhteisöllisyys

Projektin alkuvaiheessa sekä nuoret että mentorit toimivat kotoa käsin. Pian kuitenkin havaittiin, ettei tämä ollut toimivin ratkaisu tietoteknisistä ja sosiaalisistakin syistä johtuen. Mentorit haluttiin koota samaan tilaan, mistä johtuen Århusiin perustettiin call center läksytuen antamista varten. Nykyään call centereitä on Århusin lisäksi Aalborgissa, Odenseessa ja Kööpenhaminassa.

Läksytuen antaminen on vapaaehtoisille yhteisöllinen tapahtuma, vaikka itse läksytukea annetaan aina yksilöohjauksena. Vapaaehtoisille on call centerissä tarjolla ruokaa sekä oheisohjelmaa taukojen ajaksi. Esimerkiksi näin joulun alla vapaaehtoisille oli järjestetty askartelutarvikkeita joulukoristeiden tekoa varten.

Tuliaisina hyviä käytänteitä ja uusia ideoita

Århusin benchmarkausmatka oli hyvin inspiroiva ja matkaseurueemme oli vaikuttunut palvelun toimivuudesta. Lähes kymmenen vuotta kestänyt kehitystyö on selvästi tuottanut tulosta! Jäimme tosin miettimään, kuinka palvelua voisi laajentaa tarjoamalla esimerkiksi ryhmäohjausta ja virtuaalisen tilan nuorten keskinäiselle läksytuella. Näin tuettaisiin entistäkin enemmän nuorten osallisuutta ja aktiivisuutta.

Virtuaalisen läksytuen pilotointia Suomessa lähdetään ideoimaan yhdessä ERNOD –hankkeen avausseminaarissa 15.12.2015. Tervetuloa mukaan!

Seminaariin ilmoittautuminen on auki 9.12.2015 saakka. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: http://www.mamk.fi/ajankohtaista/seminaarit/aika_digittaa

 

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

 

Opinnollistaminen osana hanketoimintaa – fysioterapeuttiopiskelijoiden innovaatioita

 

Toisen lukukauden opintojaan suorittava fysioterapeuttiryhmä (H2615KN) työsti kahdeksan pientä ryhmätyötä luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksiin ja niiden mittaamiseen liittyen.  Tehtävänä oli ideoida luovasti jokin luonnossa tapahtuva toiminta tavoitteineen, asiat joita toiminnan osalta halutaan tavoitella ja mittari millä vaikutuksia halutaan mitata. Toiminnan voi halutessaan suunnitella sellaiseksi, että opiskelija itse voisi osallistua siihen. Seuraavassa on lyhyt esittely iloisen ideoinnin tuotoksista.

1. Tunturivaellus, jonka kesto on kolme viikkoa. Yöpyminen teltoissa ja autiotuvissa, kuljetaan ei-merkityillä reiteillä. Ravinnon osalta hyödynnetään tarjolla olevia luonnon antimia mm. kalastus ja marjat (jos aika on sopiva ja on sallittua). Päivittäin kuljetaan 10 – 20 km ja mittareina voisi käyttää askelmittareita, aktiivisuusrannekkeita ja mielialakyselyitä (esim. hymynaama).
2. Paluu juurille-leiri, viikonloppuna kaksi vuorokautta. Leiri on tarkoitettu työikäisille henkilöille, joilla ei ole suurempia liikuntarajoitteita. Tavoitteena on rauhoittuminen, luonnossa liikkuminen, luonnollisen liikkumisen oppiminen, stressinhallintataitojen oppinen ja elektroniikasta sekä sosiaalisesta mediasta irtautuminen. Leirin sisältöjä voisivat olla mm. meditaatio, mindfulness, ruuanvalmistus yhdessä luonnossa, luonnollinen harjoittelu, yöpyminen luonnossa, sauna (olisikohan kyseessä telttasauna) ja uinti sekä mahdollisesti kalastus. Vaikutusten mittaamiseen käytettäisiin Firstbeat hyvinvointianalyysia, mittaus 3 päivän ajalta ennen leiriä ja leirin ajan. Leirin yhteisessä lopetuksessa kerätään palaute ja kyselylomakkeilla esim. tunteiden arviointi.
3. Luonnossa / ulkoilmassa pidettävät kokoukset ja niiden vaikutus päätöksentekoon. Kokousten aikana mitattaisiin stressitasoa, mielentilaa (luovuus ja innovatiivisuus), päätösten käytännöllisyyttä, fyysisen aktiivisuuden vaikutusta mielentilaan ja toiminnan vaikutusta ryhmähenkeen. Mittareiksi ehdotettiin sykettä ja sykevaihtelua mittaavat välineet, palautelomakkeet ja Moodmetric-sormus tunnetilan mittaamiseen.
4. Näkövammaisten (sokeat) luontokävelyn tarkoituksena on mennä metsään kuuntelemaan luonnon ääniä, tunnustelemaan luonnon materiaaleja ja haistelemaan tuoksuja. Metsään on rakennettu toimintapisteitä mm. naru, jonka ohjaamana kuljetaan jokin reitti ohjaajien avustamina sekä valjasrata, jossa kulkemisen aikana mitataan jännittyneisyyttä. Kehon toimintoja seurataan sykemittarilla ja vertaillaan aktiviteettien välisiä syke-eroja. Toiminnan lopuksi jaetaan diplomit, paistetaan makkaraa, keskustellaan kokemuksista luonnossa ja lauletaan kitaran säestyksellä (jos soittotaitoisia henkilöitä on mukana).
5. Metsään / luontoon tapahtuma, jonka tavoitteena on itsensä ylittäminen. Tapahtuma on päivän retki kesällä ja sisältää kulkemista köysiratoja pitkin, kalliolta laskeutumista vaijereiden avulla, siirtymistä paikasta toiseen vaijerikeinulla (vaijeriliuku) ja kiipeilyä. Radan läheisyydessä voisi olla kota makkaran paistamista varten. Mittareiksi ajateltiin sykemittareita / Firstbeat hyvinvointianalyysiä sekä palautelomakkeita.
6. Melonta + vaellus luonnon ehdoilla /selviytymisretki, jossa ensin vaelletaan johonkin sopivaan paikkaan mistä voi lähteä melomaan kanootilla eteenpäin. Meloen edetään jokin sopiva matka, jonka jälkeen vaellusta jatketaan jalkaisin yöpymispaikkaan. Yöpymismaja rakennetaan itse. Myös ruokaa pyritään hankkimaan luonnosta itse. Mukaan voi ottaa tarvikkeita vain sen verran kuin perusselkäreppuun mahtuu. Paluu tapahtuu samalla tavoin seuraavana päivänä. Retken vaativuutta voi vaihdella helposta hyvin haastavaan osallistujien tarpeista riippuen. Tavoitteet voivat vaihdella nautiskelusta kuntoiluun. Mittareiksi ajateltiin sykemittareita, joissa GPS-mahdollisuus sekä haastattelua ennen ja jälkeen tapahtuman.
7. Porukka vauvasta vaariin metsään, 2 päivän tapahtuma, jonka aikana luonnossa rakennetaan esim. majoja, tehdään ruokaa nuotiolla, toimitaan erilaisilla rasteilla ja voidaan yöpyä vaikkapa laavussa. Tavoitteena on, että eri- ikäiset henkilöt voivat oppia toisiltaan asioita luonnossa toimimisesta. Mittauksessa käytetään aktiivisuusranneketta fyysisen aktiivisuuden seuraamiseen ja jotain välinettä onnellisuuden ja stressin tunnistamiseen.
8. Delfiiniuinti mottona: ”kaikki sujuu hyvin kuha o delfiini”. Tämän toiminnan innoittajana näytti toimivan ns. norppauinti. Delfiiniuintia ajateltiin Särkänniemeen, tavoitteina sosiaalinen kanssakäyminen, hyvä olo ja emotionaalinen fiilis sekä fyysisen aktiivisuuden kasvu. Varusteiksi visioitiin kypärää, jossa olisi aivosähkökäyrää (EEG) mittaavat anturit sekä kamera, jonka avulla seurataan tunteita tekemisen aikana. Lisäksi kypärään kuuluvat lasit, joissa on silmän pupilleja seuraava laite, jonka avulla selvitetään toimijan vireystilaa. Uintiin tarvitaan myös kellukkeet, joissa on sykettä ja sydänkäyrää (EKG) mittavat anturit. Toiminnan tavoite: ”evästä kevyesti kiinni tai suitsien ja satulan välityksellä”.

Tämän toiminnan suunnittelijat käyttivät hyvin vapaasti luovaa ajattelua, jonka avulla työskentelyn jossain vaiheessa voi syntyä uusia ja toteuttamiskelpoisia ajatuksia. Delfiiniuintia sinällään on mahdotonta toteuttaa ainakaan Suomen luonnossa ja Särkänniemen delfiinitkin siirtyvät jonnekin muualle delfinaarion lopettaessa toimintansa.

Toisaalta uusien ideoiden syntyminen vaatiikin perinteisten ajatusmallien rikkomista ja rohkeaa tarttumista uudenlaisiin asioihin:)

Helka Sarén, lehtori