Pääsiäisviikolla matkasimme projektipäällikkö Maritan kanssa Latviaan ja Viroon levittämään tietoa Lasten Maaseutuparlamentista, tutustumaan muihin samankaltaisiin menetelmiin sekä luomaan kansainvälisiä yhteistyöverkostoja.
Matkamme alkoi maanantaina 21.3. lennolla Helsinki-Vantaalta Riikaan. Lentokentän matkatavaroiden kuljetuksessa oli jokin häiriö ja vähän jännitettiin saadaanko matkalaukkua, joka oli täynnä jos jonkinmoista esitettä ja viemistä yhteistyökumppaneille mukaan matkaan. Saavuttuamme kentälle tilanne oli kuitenkin jo rauhoittunut ja kaikki sujui sulavasti.
Lento Riikaan kesti vain tunnin ja ensimmäisenä päivänä ehdimme pitää ensimmäisen palaverin paikallisen Latvian Rural Forumin johtajan kanssa. Vähän alkuun jännitti olla neuvottelupöydässä jossa pääkieli on englanti mutta palaveri sujui hyvin ja uskalsin minäkin suuni avata!
Illalla söimme hyvin ja ihailimme Riian maisemia Radisson blu hotellin ylimmästä kerroksesta.
Tiistaiaamu potkaistiin käyntiin maittavalla hotelliaamiaisella, jonka jälkeen lähdimme matkaamaan kohti Valmieraa. Valmiera sijaitsee n. 2,5h päässä Riiasta, matka sujui leppoisasti bussissa olevan ilmaisen wifin avulla. Valmierassa vierailimme Vidzemen ammattikorkeakoululla, tiukan aikataulun takia emme ehtineet neuvottelun jälkeen tutustua itse kouluun. Riikaan palattuamme pidimme vielä yhden neuvottelun mystisessä georgialaisessa ravintolassa, jonka salaatissa oli aivan liikaa tilliä ja korianteria.
Keskiviikkona ehdimme hieman kierrellä Riian torilla turnipsikauppiaiden ja sukkahousunmyyjien seassa ennen lähtöä Latvian Rural Advisory and Training Centre:n toimistolle. Meitä tultiin erikseen hakemaan ja englantia puhumaton kuskimme kaasutti meidät 45 minuutissa Ozolniekiin neuvotteluun.
Marita tykästyi toimistolla olevaan lehmään.
Paluumatka Riiaan sujui vauhdikkaasti ja aikaa kiertelyyn jäi vielä hetki. Neljälta alkoi matkamme kohti Tallinnaa paikallisella Onnibussin vastineella, Luxbussilla. Lähes viiden tunnin mittainen matka sujui yllättävän mukavasti, perille päästyämme kello löi jo lähes kymmentä joten hotellille päästyämme tunsimme jo sängyn suloisen kutsun. Torstaina pidimme vielä kaksi palaveria hotellilla, joiden jälkeen olikin jo aika lähteä kohti satamaa ja koto-Suomea.
Kahden tunnin laivamatkan ja kolmen tunnin bussimatkan jälkeen olimme lopulta Mikkelissä yhdentoista aikaan illalla. Reissu oli mukava mutta olipa vaan mukavaa päästä kotiinkin!
Latvialaiset kumppanimme olivat toteuttaneet projektin lasten maisemasuunnittelusta. Pääsimme tutustumaan julkaisuun, jossa oli paljon kuvia luovin menetelmin toteutetuista lasten näkemyksistä. Tällä hetkellä pyrittiin jatkamaan lasten ideoiden toteuttamista. Selijassa oli myös pidetty ”Coffee with politicians” –nimisiä kahvittelutilaisuuksia, joissa nuoret kohtasivat päättäjiä ja pääsivät tuomaan omia ideoitaan esille.
Ozolniekassa saimme kuulla paikallisen Maaseutuverkoston toteuttamasta somekampanjasta, jossa neljäkymmentä koulua kilpaili keskenään kuukausittain vaihtuvien teemojen puitteissa. Ensimmäisen kuukauden teema oli ollut Jälkiä lumessa, jossa lasten piti löytää ja kuvata eri lähiympäristöstään erilaisia jälkiä. Muita teemoja olivat mm. kylän historia sekä maaseudun ammatit. Kilpailu kestää yhteensä yhdeksän kuukautta ja voittajat saavat palkinnokseen uusia tabletteja luokalleen sekä luokkaretken.
Viron kumppanit olivat Lasten Maaseutuparlamentista hyvin kiinnostuneita ja sovimme jatkavamme yhteistyötä tulevaisuudessa.
Kutsuimme kaikki neuvottelukumppanimme 20.10. pidettävään Lasten Maaseutuparlamentin istuntoon.
Veera Nikinmäki, yhteisöpedagogiharjoittelija