Tuoreista julkaisuista inspiraatiota hyvinvointimatkailun kehittämiseen

dscf0458-2

Hyvinvointimatkailun noste se vain kasvaa ja matkailuyrityksissä on kovat odotukset ensi vuodelle. Vaikka Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen -hanke lähestyykin vääjäämättä loppuaan, on jatkuvuuteen panostettu monella rintamalla. Nyt hankkeessa koottu tieto ja kokemukset on paketoitu kahteen julkaisuun, joista voi ammentaa ajatuksia kehittämistyön jatkoon. Kohderyhmänä ovat erityisesti matkailualan yritykset ja alan kehittäjät, mutta visuaalisesti viimeisteltyjen julkaisujen parissa viihtyvät kaikki aihealueesta kiinnostuneet.

luonnollinen-hyvinointimatkailu

Luonnollinen hyvinvointimatkailu – tulevaisuuden suunnannäyttäjinä tutkimustieto ja teknologia

Julkaisuista tuhdimpi lukupaketti on hankkeen artikkelikokoelma, jossa vierailevina tähtinä on joukko alan kovimpia kotimaisia tekijöitä. Teoksen sisältö on ryhmitelty kolmeen toisiaan tukevaan osioon. Ensin luodaan asiakasymmärrystä perehtymällä hyvinvointimatkailun kohderyhmiin ja markkinoihin sekä myynnin kanaviin. Toinen osio esittelee hankkeessa kerätty tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutuksia ja hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia niiden mittaamisessa. Viimeisessä artikkeliryppäässä, kuten oikeastaan koko julkaisussa, punaisena lankana on palvelumuotoilu, ja esillä ovat LUOTUO-hankkeen yritysyhteistyön kokemukset.

Lukemaan pääset tästä: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116703/URNISBN9789515885616.pdf;jsessionid=AFEB4470171F6B334EE71E60C04138E2?sequence=1

lhv

Luonnon hyvinvointivaikutukset – hyödynnä tietoa matkailuliiketoiminnassa

Toinen julkaisu tarjoaa kevyen katsauksen hankkeen keskeisimpiin aihepiireihin: tutkimustietoon luonnon hyvinvointivaikutuksista ja hyvinvointiteknologiaan. Lehtisen ajatuksena on herättää lukijassa tiedonjano ja johdattaa lisätiedon äärelle. Kuinka tutkimustietoa voisi hyödyntää hyvinvointimatkailun markkinoinnissa? Mitä mahdollisuuksia hyvinvointiteknologia antaa hyvinvointivaikutusten mittaamiseen? Avautuuko tilaisuuksia liiketoiminnan kasvattamiseen?

Tästä julkaisuun: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116464/URNISBN9789515885500.pdf?sequence=1

Lukeminen kannattaa aina. Julkaisujen painoversiosta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä allekirjoittaneeseen.

teksti ja kuvat: Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk, viljo.kuuluvainen(at)mamk.fi

 

Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa LUOTUO-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Advertisements

Opiskelijatiimin näkökulma Saimaa Wellbeing-seminaarin järjestelyihin

Meillä oli tehtävänä olla mukana järjestämässä Saimaa Wellbeing -seminaaria, joka oli Luotuo-hankkeen loppuseminaari. Lähdimme aamulla klo 8.15 koulun pihalta kukkakaupan kautta kohti Anttolanhovia. Yöllä oli sadellut hieman lunta ja säätiedotuksissa luvattiin huonoa ajokeliä Itä-Suomeen, mielessä käväisi sen vaikutuksesta seminaarin osallistujamäärään ja että saapuisiko kaikki ilmoittautuneet paikalle. Matka sujui aikaisesta ajankohdasta johtuen hieman uneliaissa merkeissä. Viljo Kuuluvaisen toimiessa kuljettajana olimme turvallisesti perillä noin yhdeksän aikaan. Ensimmäiseksi kotaravintolassa järjestelimme infotiskin materiaalit ja nimikyltit esille, sekä jaoimme pöytiin muistiinpanovälineet ja kynät ennen seminaarin alkua. Jännitystä lisäsi viimeinen hankejulkaisu, joka piti olla paikanpäälle toimitettuna aamu yhdeksään mennessä, mutta pakettia ei vain näkynyt kotaravintolassa. Onneksi meillä oli antaa seminaarivieraille aiemmin julkaistu kirjanen hankkeesta, joten tyhjin käsin ei tarvinnut jäädä. Projektipäällikkö Kuuluvainen selvitteli asiaa ja paketti luvattiin toimittaa perille kotaravintolaan puoleenpäivään mennessä.

kuva10

Tervetuloa!

kuva11

Infotiskin järjestelyä.

Seminaari alkoi kymmeneltä, mutta ihmisiä alkoi saapua jo aiemmin paikalle. Kahvitarjoilu alkoi klo 9.30. Meidän tehtävämme oli toivottaa seminaarivieraat ja – puhujat tervetulleiksi, antaa jokaiselle heidän nimikylttinsä ja seminaarimateriaalit, ottaa vastaan heidän ulkovaatteensa ja ohjata kahvipöytään, johon Anttolanhovin osaava henkilökunta oli aamutuimaan pyöräyttänyt herkulliset juurespuustit sekä makoisat kahvit.

kuva9

Aamun tarjoilut.

Seminaarin avasi koulutusjohtaja Tuija Pesonen Mikkelin ammattikorkeakoulusta, jonka jälkeen ensimmäinen puhuja Pekko Vehviläinen ”Suomen mitatuin mies” Digital Health Solutions Oy:stä pääsi ääneen.  Hän kertoi hyvinvointiteknologiasta ja sen tuomista mahdollisuuksista matkailubisneksessä. Pekko Vehviläisen mielenkiintoisen luennon jälkeen vuoroon pääsi Naturvention Oy:n perustaja & CSO Mika Tyrväinen. Hän kertoi yhtiönsä innovaatiosta, viherseinästä, sen tervehdyttävistä ja puhdistavista vaikutuksista huoneilmaan. Tässä tuotteessa on tuotu luonto ihmisen luo konttoreihin, julkisiin tiloihin ja saapa nähdä, ehkäpä jonakin päivänä kuulijoiden toivomuksesta, myös yksityiskoteihin.

kuva7

Pekko Vehviläinen

kuva8

Mika Tyrväinen

Seuraavaksi saimme kattavan tietopaketin Visit Finlandin Liisa Renforsilta siitä, miten hyödyntää ympärillämme olevaa luontoa matkailussa ja millaisia asioita matkailija tänä päivänä matkailussa arvostaa valinnoissaan. Luento oli todella mielenkiintoinen ja seminaariin osallistujat kuuntelivatkin herkeämättä.

kuva6

Liisa Renfors

Liisa Renforsin jälkeen puhujan paikalle astui OnLähde Oy:n Jorma Ronkainen. Hän kertoi virtuaaliympäristöistä ja niiden hyödynnettävyydestä ja tuotteistamisesta hyvinvointimatkailussa. Hänellä oli mukanaan, lentävä, kameralla varustettu drooni, jolla voi kuvata ilmasta käsin still- tai videokuvaa erilaista kohteista miehitettyä helikopteria huomattavasti edullisemmin. Kuvauspalvelut ovatkin jo helposti saatavilla esimerkiksi Jorma Ronkaisen edustaman yrityksen kautta.

Seminaari eteni rennossa tunnelmassa. Ensimmäisten parin tunnin jälkeen oli tunnin mittainen lounastauko rantaravintolassa. Lounaspöytään oli katettuna tuoreita ja raikkaita salaatteja sekä erittäin herkullista kalamureketta, paahdettuja kasviksia sekä keitettyjä perunoita. Jälkiruokapöydässä meitä odotti suussa sulava jälkiruoka, hovinhätävara. Herkkua!

kuva5

Anttolanhovin tarjoilut.

Kuten aamulla oli luvattu, saapui odottamamme kirjapaketti seminaaripaikalle ennen lounastauon päättymistä. Itseoikeutettuna projektipäällikkö Viljo Kuuluvaisella oli kunnia päästä ensimmäisenä tarkastelemaan uunituoretta julkaisua. Eleistä ja ilmeistä päätellen painos oli onnistunut ja siten voitiin jakaa seminaariin osallistujille.

kuva4

Tuore julkaisu.

Lounaan jälkeen seminaari jatkui jälleen luentojen merkeissä. Projektipäällikkö kertoi Luotuo-hankkeen etenemisestä, mitä hankkeessa opittiin ja mitä tulisi jatkossa huomioida hyvinvointimatkailussa (kuva alla).

kuva1

Lehtori Helka Saren Mikkelin ammattikorkeakoulusta puhui, kuinka mittaamisella saadaan luonnon hyvinvointivaikutukset näkyviksi. Hänen jälkeensä Eija Hartikainen Anttolanhovista ja Maria Utti B&B Hepokatista kertoivat oman tarinansa Luotuo-hankkeesta ja sen tuomista mahdollisuuksista ja ideoista omassa liiketoiminnassaan. Paikalle oli saapunut myös Asuntomessut Mikkelissä 2017- tiedottaja Piia Mäkilä. Ennen hänen esityksensä alkamista tietokone, joka oli liitetty videotykkiin, päätti sanoa sopimuksensa irti. Onneksi paikalla oli osaavia ihmisiä ja pienestä vastoinkäymisestä huolimatta Piia pääsi kertomaan asuntomessujen terveiset. Seminaarin vilkkaan loppukeskustelun jälkeen oli vuorossa seminaarin loppuhuipennus, Saimaa Wellbeing- kilpailun voittajan julkistaminen ja palkintojen jako. Paikalle oli kutsuttu, varmuuden vuoksi, ammattikuvaaja, jotta palkituista saatiin hyvälaatuista kuva-materiaalia. Tämä oli kyllä hyvä asia, sillä tässä blogissa esiintyvissä kuvissa ei kuvaajan käsi ole pysynyt aivan vakaana.

Päivä sujui kokonaisuudessaan todella hyvin, kuten saimme todeta myös seminaarissa kerätyn palautteen perusteella. Palaute oli positiivista, mutta vähäistä. Kolmestakymmenestäkahdesta henkilöstä vain kuusi vastasi kyselyyn. Aika seminaaripäivänä meni myös todella nopeasti ja viihtyisästi ja saimme paljon uusia kokemuksia ja uutta tietoa. Päivästä jäi hyvä mieli meille opiskelijoille. Tehtävämme ilmoituskaavakkeen ulkoasun, seminaarin markkinoinnin, seminaarikutsun ja tiedotteen seminaarin järjestelyjen suhteen onnistuivat ensikertalaisilta mielestämme hyvin ja ryhmällämme oli syytä hymyillä päivän päätteeksi leveästi. Kiitos Viljolle ja projektiosaamisen opettajille Tuulalle ja Maritalle luottamuksesta, tämä on ollut todella antoisaa oppimisen ja uusien kontaktien solmimisen kannalta.

kuva2

Teksti ja kuvat: restonomiopiskelijat Hanna Auramo, Paula Kiiskinen, Ulla Kolehmainen ja Petra Savolainen (kuva yllä).

 

Visioita hyvinvointimatkailun tulevaisuudesta ja kokemuksia kehittämistyöstä – Saimaa Wellbeing-seminaarin antia

dscf3493

Luminen järvimaisema ja luonnonläheinen Anttolanhovin Kotaravintola tarjosivat teemaan sopivat puitteet Saimaa Wellbeing-seminaarille (10.11). Tapahtuma kokosi yhteen mukavan määrän hyvinvointimatkailun kehittämisestä kiinnostunutta väkeä. Aamupäivän teknologiapainotteisessa osiossa haettiin uusia virikkeitä matkailun palvelumuotoiluun, ja iltapäivällä kuultiin käytännönläheisiä esimerkkejä Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen –hankkeesta.

Hyvinvointiteknologia uuden liiketoiminnan mahdollistajana, Pekko Vehviläinen, Digital Health Solutions Oy

Pekko Vehviläinen on tekniikan tohtori, joka on brändännyt itsensä Suomen mitatuimmaksi mieheksi. Hyvinvointiteknologian asiantuntijana Pekko pohti esityksessään, kuinka teknologiaa voisi hyödyntää matkailussa ja kuinka se tukee yritysten liiketoimintaa. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota digitaaliseen asiakaskokemukseen, ei teknologiaan ja dataan itseisarvona.

pekko-vehvilainen_luento_luotuo_10_11_2016

Luonnollisen puhtaalla ilmalla maailmalle, Mika Tyrväinen, Naturvention Oy

Naturvention ei ole matkailualan yritys vaan se vie tuotteillaan (viherseinät) maailman metropoleihin puhdasta sisäilmaa. Yhtymäkohtia hyvinvointimatkailuun silti löytyy, sillä he hyödyntävät tuotteessaan ja viestinnässään tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Puhdas ilma on megatrendi, johon myös suomalaiset hyvinvointimatkailuyritykset pyrkivät tarttumaan. Lisäksi Naturventionin viherseinät sopivat mainiosti osaksi kokonaisvaltaisia luontolähtöisiä hyvinvointimatkailun palvelukonsepteja.

mika-tyrvainen_naava-presentation-saimaa-wellbeing

Hyvinvointimatkailulla kansainvälistä kasvua Etelä-Savoon, Liisa Renfors, Visit Finland

Visit Finlandin hyvinvointimatkailun kasvuohjelma FinRelax kasvattaa kierroksiaan koko ajan. Liisa Renfors esitteli, kuinka luvassa on ensi vuonna melkoinen valikoima myynti- ja markkinointitoimenpiteitä eri kansainvälisille kohderyhmille. Mukaan kärkituotteiden joukkoon voi päästä osallistumalla meneillään olevaan WinRelax-tuotekilpailuun.

liisa-renfors_luotuo-seminaari_101116

Virtuaaliympäristöt hyvinvointimatkailun markkinoinnissa ja tuotteistamisessa, Jorma Ronkainen, OnLähde Oy

Virtuaaliympäristöt voivat tuntua kaukaisilta tulevaisuuden jutuilta, mutta Jorma Ronkainen demonstroi esityksessään, kuinka ne ovat jo tällä hetkellä matkailuyritysten hyödynnettävissä. Tarvittava teknologia on kaikkien saavutettavissa ja halutessaan pienikin yritys pääsee peliin mukaan itselleen sopivilla panoksilla. Virtuaaliympäristöillä voi tuoda asiakkaalle lisäarvoa erityisesti matkan suunnitteluvaiheessa.

jorma-ronkainen_virtuaaliymparistot-hyvinvointimatkailun-markkinoinnissa-ja-tuotteistamisessa

Mitä LUOTUO-hankkeessa opittiin ja mihin tulisi panostaa jatkossa? Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk

Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen – hankkeessa on keskitytty hyvinvointimatkailun palvelukonseptien kehittämiseen yritysten yhdessä kanssa, tiedonkeruuseen aihepiiriin liittyvistä teemoista ja osaamisen kasvattamiseen. Syvemmin tekemiseen ja tuotoksiin voi tutustua hankkeen julkaisujen kautta, joihin linkit löytyvät esitysmateriaalista.

viljo-kuuluvainen_saimaawellbeing_10-11-2016

Mittaamalla luonnon hyvinvointivaikutukset näkyviksi? Helka Sarén, lehtori, Mamk

Luonnon hyvinvointivaikutuksia ja matkailijoiden hyvinvointikokemuksia voi mitata monella tavalla, teknologiaa ja kyselyjä hyödyntäen. Mitkä tavat niistä toimivat parhaiten ja millaisissa tilanteissa? Näitä kysymyksiä pohti Helka Sarén esityksessään.

helka-saren_mittaamalla-luonnon-hyvinvointivaikutukset-nakyviksi

LUOTUO-case: Anttolanhovi Wellness Village, Eija Martikainen

Anttolanhovi on ollut aktiivisesti mukana LUOTUO-hankkeen toimenpiteissä. Tulostakin on syntynyt uusien tuotteiden ja hyvinvointimatkailun palvelukonseptin muodossa. Eija Martikainen avasi esityksessään hankkeen tarinaa ja kehitystyön tuloksia. Suunnitelmat jatkoon ovat myös työn alla.

eija-martikainen_anttolanhovi_10-11-2016

LUOTUO-case: Three Farm Safari – Pyöräillen Punkaharjulla, Maria Utti, B&B Hepokatti

Punkaharjun maatilamatkailunyritysten kesken on syntymässä uudenlainen yhteistyön malli Three Farm Safari –tuotteen ympärille. B&B Hepokatin vetäjä kertoi esityksessään kehittämisen onnistumisista ja haasteista sekä tulevaisuuden suunnitelmista.

maria-utti_punkaharjulla-pyoraillen_10-11-2016

Asuntomessut Mikkelissä 2017 – yhteistyömahdollisuuksia matkailuyrityksille, Piia Mäkilä

Ensi vuoden asuntomessut tuovat alueelle matkailijoiden virran ja tarjoavat hyvinvointimatkailuyrityksille mahdollisuuksia myynnin kasvattamiseen. Messujen teemana ovat asumisen vaikutukset hyvinvointiin luonnonläheisessä ympäristössä Saimaan rannalla. Piia Mäkilä kertoi erilaista yhteistyömahdollisuuksista asuntomessujen kanssa.

piia-makila_10-11-2016

_mg_2789hi

Kyyhkylän Kartanon Elina Pettinen ja Riitta Smolander vastaanottivat Saimaa Wellbeing-tuotekilpailun voittopalkinnon. Kuva: Manu Eloaho/Darcmedia

Kyyhkylän Kartano voitti hyvinvointimatkailun Saimaa Wellbeing –tuotekilpailun

Seminaaripäivän huipensi LUOTUO-hankkeen ja Visit Finlandin yhteistyössä järjestämän Saimaa Wellbeing-tuotekilpailun palkintojen jako. Etelä-Savon matkailuyrityksille suunnatun kilpailun voiton pokkasi Kyyhkylän Kartano tuotteellaan Natural Wellbeing Break by Saimaa. Tuote pääsee mukaan Visit Finlandin FinRelax-ohjelmaan. Kunniamaininnalla kilpailussa palkittiin SaimaaHoliday Oravi.

 

teksti: Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu

LUOTUO-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Saimaa Wellbeing –seminaari 10.11.2016 – virkistäviä näkökulmia hyvinvointimatkailuun ja vinkkejä liiketoiminnan kehittämiseen

dscf0929-1

Hyvinvointimatkailu kasvaa ja suomalainen luonnollinen hyvinvointimatkailu kulkee trendin harjalla.  Tutkimustieto ja hyvinvointiteknologia avaavat matkailulle uusia mahdollisuuksia. Seminaarissa alan huippujen puheenvuoroja:

  • Suomen johtava hyvinvointialan digitalisaation asiantuntija, maamme mitatuin mies Pekko Vehviläinen kertoo hyvinvointiteknologian mahdollistamista uusista liiketoiminnan malleista.
  • Naturvention on kansainvälisesti kasvava yritys, joka on tuotteistanut ratkaisuillaan luonnollisen, puhtaan sisäilman. Mitä hyvinvointimatkailussa voitaisiin oppia tästä? Eeva Niemelä avaa esityksessään Naturventionin tarinan.
  • Visit Finland myy suomalaista hyvinvointimatkailua maailmalla, tuoreimmat kuulumiset alalta kertoo Liisa Renfors.

Iltapäivällä kuullaan Etelä-Savossa hyvinvointimatkailua kehittävän LUOTUO-hankkeen tuloksista ja tehdään havaintoja tulevaisuuden tarpeista. Päivän kruunaa Saimaa Wellbeing 2016 -tuotekilpailun voittajan palkitseminen.

Aika: to 10.11.2016 klo 10.00–15.00, tilaisuus on maksuton
Paikka: Anttolanhovi, Kotaravintola (Hovintie 224, 52100 Anttola)

Ilmoittaudu nyt mukaan: https://www.lyyti.in/saimaawellbeingseminaari

saimaa-wellbeign-web

OHJELMA

  • kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen
  • 10.00 – 12.00
    • Tervetuloa, Tuija Pesonen, koulutusjohtaja, Mamk
    • Hyvinvointiteknologia uuden liiketoiminnan mahdollistajana, Pekko Vehviläinen, toimitusjohtaja, Digital Health Solutions Oy
    • Luonnollisen puhtaalla ilmalla maailmalle, Eeva Niemelä, brand manager, Naturvention Oy
    • Hyvinvointimatkailulla kansainvälistä kasvua Etelä-Savoon, Liisa Renfors, Visit Finland
    • Virtuaaliympäristöt hyvinvointimatkailun markkinoinnissa ja tuotteistamisessa, Jorma Ronkainen, OnLähde Oy
  • 12.00 Lounas (omakustanteinen)
  • 13.00 – 15.00
    • Mitä LUOTUO-hankkeessa opittiin ja mihin tulisi panostaa jatkossa? Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk
    • Mittaamalla luonnon hyvinvointivaikutukset näkyviksi, Helka Sarén, lehtori, Mamk
    • LUOTUO-case: Anttolanhovi Wellness Village, Eija Martikainen
    • LUOTUO-case: Pyöräillen Punkaharjulla, Maria Utti, B&B Hepokatti
    • Keskustelu
    • Saimaa Wellbeing 2016 -tuotekilpailun voittajan julkistaminen ja palkitseminen

 
Lisätietoja: Viljo Kuuluvainen, Mamk, p. 040 670 1695, viljo.kuuluvainen(at)mamk.fi, http://www.mamk.fi/ajankohtaista/seminaarit/saimaa_wellbeing

LUOTUO-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Suomikliseitä arvostetaan aidosti maailmalla

dscf4371

Tätä ulkomainen hyvinvointimatkaija hakee Suomesta.

Puhtaan luonnon rauhaa, toimiva ja turvallinen yhteiskunta, tasokas koulutus, luotettavia ihmisiä – tällaisilla asioilla kuulee Suomea usein luonnehdittavan. Ne voivat kuulostaa kliseiltä, mutta niihin kiteytyy paljon kivenkovaa asiaa. Ennen kaikkea näiden asioiden arvostus kasvaa koko ajan maailmalla matkailijoiden silmissä. Näin paaluttaa teesinsä Jukka Mildh. Maailmaa yli kaksikymmentä vuotta erilaisissa Formula 1 -sarjaan liittyvissä tehtävissä kiertänyt Mildh kävi LUOTUO-hankkeen tilaisuudessa 7.9 avaamassa omaa kansainvälistä näkökulmaansa suomalaisen hyvinvointimatkailun vetovoimatekijöistä.

DSCF4477.JPG

Jukka Mildh uskoo, että kysyntä Suomen matkailuvalteille vain kasvaa tulevaisuudessa.

Jukka toimii nykyään CreaMentors -yrityksen asiakkuusjohtajana ja on sitä kautta ollut sparraamassa LUOTUO-hankkeessa mukana olevia matkailuyrityksiä. Hänen mukaansa meille suomalaisille arkipäiväiset ja jopa itsestään selvät asiat ovat juuri niitä timantteja, jotka voivat olla kansainväliselle matkailijalle syy vierailla Suomessa. Usein sokaistumme omille vahvuuksillemme ja keskitymme epäolennaisiin asioihin sen sijaan, että asettuisimme oikeasti kansainvälisen asiakkaan näkökulmaan. Maailmaa nähneitä hyvinvointimatkailijoita kannattaa houkutella isoilla globaaleilla teemoilla, kuten tutkitusti puhtaalla ilmalla ja maamme erinomaisella turvallisuudella. Vahvuuksia meillä hyvinvointimatkailussa riittää. Tietysti nämä isot teemat pitää pystyä paloittelemaan myytäviksi matkailupalveluiksi.

DSCF4499.JPG

Jukka Mildh on nähnyt F1-maailmassa sen korkean vaatimustason ja toimintatavat, joilla maailman huipulla menestyminen edellyttää. Tekemisen tasossa meillä suomalaisilla ei hänen mukaansa ole mitään hävettävää. Osaamme kehittää laadukkaita palveluita ja tuotteita, mutta hieromme ja viimeistelemme niitä usein liian valmiiksi. Kaupallistamisessa ja rohkeassa markkinoille menossa meillä on vielä paljon kehittymisen varaa. Se vaatii rehellistä itseluottamusta ja uskoa meidän omiin olemassa oleviin vahvuuksiin. Jukka kannustaakin matkailuyrityksiä kansainvälistymään ennakkoluulottomasti, sillä osaamisemme riittää kilpailussa ja matkailutuotteillemme löytyy kysyntää.

Esitysmateriaali: jukka-mildh_luotuo-esitys_7-9-2016

 

teksti ja kuvat: Viljo Kuuluvainen, Mamk

 

LUOTUO-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Eteläsavolaisella hyvinvointituotteella tilaisuus näkyä kansainvälisillä markkinoilla  

4f555f56656eb91e63b16e51c6304e0d866b071b

Hyvinvointimatkailu on kansainvälisesti kasvava ala ja teeman ympärille luodaan jatkuvasti uusia tuotteita. Hyvinvointimatkailulla tarkoitetaan matkailua, joka edistää kokonaisvaltaisesti hyvää oloa ja terveyttä. Juuri käynnistyneessä Saimaa Wellbeing-kilpailussa etsitään eteläsavolaisen hyvinvointimatkailun kärkituote.

Etelä-Savossa on lukuisia luontolähtöisiä hyvinvointimatkailutuotteita, joita on nyt aika nostaa esille. Saimaa Wellbeing-kilpailu antaa yrityksille näkyvyyttä ja mahdollisuuden päästä kansainvälisille markkinoille. Kutsumme mukaan eteläsavolaisia toimijoita, jotka panostavat hyvinvointimatkailun kehittämiseen.

Kilpailuun osallistuvia tuotteita arvioidaan Visit Finlandin kansainvälistymiskriteereiden ja hyvinvointimatkailun FinRelax-kriteereiden mukaan.  Hyvinvointimatkailun kriteereissä kannustetaan yrityksiä panostamaan tuotteissaan maamme luontaisesti tarjoamiin hyvinvointielementteihin, joita ovat esimerkiksi sauna, mökki, vesi, hiljaisuus ja kevyet luontoaktiviteetit.

Näkyvyyttä FinRelax-ohjelmassa

Saimaa Wellbeing -kilpailun voittajan valitsee matkailualan asiantuntijoista koostuva raati. Valinta julkistetaan 10.11.2016. Kilpailun voittaja nousee tähtituotteeksi valtakunnalliseen Visit Finlandin FinRelax-ohjelmaan joka takaa sille kansainvälistä markkinointi- ja myyntitukea sekä näkyvyyttä.

Kilpailu on käynnissä 14.9–15.10.2016.  Järjestäjinä ovat Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoima Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen (LUOTUO) -hanke yhteistyössä Visit Finlandin kanssa.

Osallistumisohjeet kilpailuun: www.mamk.fi/saimaawellbeing

Lisätietoja:
Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö
LUOTUO-hanke, Mikkelin ammattikorkeakoulu
p. 040 670 1695, viljo.kuuluvainen@mamk.fi

Kokemuksia hyvinvointiteknologiasta osana matkailun tuotteistamista

DSCF4432

Aktiivisuusranneke on monelle tuttua hyvinvointiteknologiaa. Nykyisin ne mittaavat myös sykettä.

Hyvinvointiteknologialla on oma näkyvä osansa Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen-hankkeessa. Teknologia on herättänyt erityistä mielenkiintoa läpi hankkeen, sillä aiemmin luonto- ja hyvinvointimatkailun parissa ei ole juurikaan hyvinvointiteknologiaa testattu.

Tässä yhteydessä hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan henkilökohtaisen hyvinvoinnin mittaamiseen tarkoitettuja laitteita ja sovelluksia. Ensisijainen tarkoitus teknologian käytölle on LUOTUO-hankkeessa ollut luonnon hyvinvointivaikutusten havainnollistaminen matkailuyritysten asiakkaille.

Hyvinvoinnin mittaaminen on hyvinvointialalla kuuma trendi, ja se juontaa juurensa quantified self -ilmiöön. Siinä oma hyvinvointi muutetaan numeeriseen muotoon mittaamalla, jolloin voidaan asettaa konkreettisia hyvinvointitavoitteita ja seurata tarkasti omaa edistymistä.

Nykyään teknologian avulla voidaan mitata useita erilaisia hyvinvoinnin muuttujia. Useimmat niistä ovat tietysti fyysiseen hyvinvointiin liittyviä muuttujia. Jo pitkään on ollut mahdollista mitata teknologian avulla esimerkiksi sykettä ja verenpainetta. Sykevälivaihtelun perusteella taas voidaan arvioida esimerkiksi palautumisen tilaa ja stressitasoa.

Yksi uusi nouseva mittaamisen – ja hyvinvoinnin – osa-alue on unen laatu. Siihen on olemassa markkinoilla useita sovelluksia. Aktiivisuuden mittaaminen taas on monelle tuttua kauraa. Nykyään aktiivisuusmittareihin on kehitetty myös sykettä mittaava ominaisuus.

Miksi hyvinvointiteknologiaa matkailuun?

Hyvinvointiteknologian merkitystä matkailualalle voidaan perustella useammasta näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan mittaamisesta kiinnostunut kohderyhmä kasvaa jatkuvasti eri puolilla maailmaa ja leviää eri ikäryhmiin. Hyvinvointimatkailun palveluissa teknologia voi toimia esimerkiksi uutuusarvoa tuottavana koukkuna asiakkaalle. Luonnon hyvinvointivaikutusten havainnollistaminen on vain yksi näkökulma teknologian käyttöön.

Laajassa katsannossa hyvinvointiteknologian painoarvoa lisäävät yhteiskunnan ja liiketoiminnan globaalit kehityssuunnat.  Hyvinvointiteknologia on useissa markkinatutkimuksissa tulevaisuuden suurimpia liiketoiminnan kasvualoja – the next big thing. Markkinaennusteiden nuolet osoittavat järjestään koilliseen. Tulevaisuudessa tiedon merkitys liiketoiminnan kehittämisessä tulee entisestään korostumaan. Dataan perustuva palvelujen kehittäminen ja markkinointi sekä uudenlaiset, mitattuun tietoon perustuvat, asiakkaalle räätälöidyt hyvinvointipalvelut ovat vääjäämättä tulevaisuutta. Teknologia myös mahdollistaa palvelukokemuksen laajentamisen verkkoon. Matkailuyritykselle tämä voi tarkoittaa esimerkiksi digitaalisten hyvinvointivalmennusten tarjoamista asiakkaille.

On nähtävissä, että hyvinvointiteknologia on tulevaisuudessa entistä enemmän osa arkipäiväämme. Se muuttaa varmasti myös matkailijoiden tarpeita ja tottumuksia, joten yritysten on hyvä kehittää ennakoiden uusia palveluita nouseviin tarpeisiin.

DSCF4445

Öura-älysormus on kotimainen uutuus hyvinvointiteknologian saralla.

Mitä käytäntö on opettanut?

LUOTUO-hankkeen kokeiluissa hyvinvointiteknologiaa on testattu osana matkailupalveluja, selvitetty minkälaista tietoa teknologian avulla saadaan kerättyä ja miten tietoa voisi hyödyntää liiketoiminnassa. Kuten usein käy, tarkempi vihkiytyminen aiheeseen on sekä synnyttänyt paljon uusia visioita että nostanut esille erilaisia käytännön haasteita teknologian käytössä.

Kokonaisuutta voi selkiyttää jakamalla sen kahteen osaan. Ensimmäinen kysymys on se, miten teknologia on käytännössä osa matkailupalvelua ja toinen se, miten laitteilla kerätty tieto muokkaa matkailun liiketoimintaa. Teknologian tuottama arvo syntyy pitkälti siitä, kuinka laitteiden keräämää dataa pystytään hyödyntämään. Datan hallinnoimiseen ja omistussuhteisiin liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä.

Olemme hankkineet testaustarkoituksiin erilaisia laitteita: sykemittareita, aktiivisuusmittareita, mielialasormuksia, hyvinvointisormuksia, hyvinvointianalyysejä ja unen laadun mittareita. Mittauksia on tehty palvelutestauksien yhteydessä yritysten asiakkailla, matkailuyritysten henkilökunta on toiminut koekaniineina ja lisäksi hankehenkilöstö on testannut laitteita. Testaukset on käytännössä suoritettu niin, että mittauksen kohteena olevat henkilöt on valittu etukäteen, mittarit on jaettu palvelutestauksen alussa ja testauksen jälkeen ne on kerätty pois. Data on purettu ja analysoitu jälkikäteen. Lisäksi olemme keränneet palautetta mittauksen kohteena olleilta asiakkailta sähköisillä kyselyillä.

Perusteellisinta dataa testataamistamme mittareista tuottaa Firstbeat-hyvinvointianalyysi, ja testidatan perusteella olemme saaneet luonnon hyvinvointivaikutuksista selkeitä viitteitä. Hyvinvointianalyysin tuloksissa asiakkaiden väliset erot voivat olla suuria, vaikka he olisivat osallistuneet täysin samaan matkailupalveluun. Sen vuoksi mittauksia voi vertailla lähinnä vain saman henkilön aiempiin mittaustuloksiin. Tällöin olisikin hyvä olla mukana vertailuaineistoa mittauksista pidemmältä aikaväliltä. Hyvinvointianalyysissä asiakas saa tulosraportin vasta jälkikäteen, joten palvelun aikana hyvinvointivaikutuksia ei pystytä asiakkaalle havainnollistamaan. Matkailussa tärkeä elämyksellisyyden elementti jää näin pois.

Hankkeessa on opittu paljon siitä, miten teknologia voidaan ottaa osaksi palvelua ja mitkä laitteet ylipäätään toimivat matkailupalveluiden osana. Uusi teknologia tuo aina lisämuuttujia palveluihin. Jos laite on osa yksittäistä luonnossa toteutettavaa palvelua, kuten patikkaretkeä, laitteen on oltava helppokäyttöinen ja siitä on saatava irti mielekästä dataa mieluiten reaaliaikaisesti. Mielialaa mittaava Moodmetric -älysormus ja siihen kuuluva puhelinsovellus on tästä hyvä esimerkki. Sen avulla asiakas voi havainnoida mielialaansa esimerkiksi palauttavan luontokävelyn aikana.

Luonnon hyvinvointivaikutuksia on monenlaisia, mutta kokemustemme mukaan selkeimmin mittareilla havaittavat vaikutukset koskevat mielialan rauhoittumista, palautumista ja stressitasoa. Näitä muuttujia tarkasti mittaavat laitteet ovat siten vahvoilla luonnollisen hyvinvoinnin matkailupalveluissa.

DSCF4410

Moodmetric-älysormus mittaa mielialaa.

Hankkeen kokemusten perusteella suosittelisin, että teknologiaa liitetään lyhytkestoisten palveluiden sijaan kestoltaan pidempiin matkailupaketteihin. Tällöin mittaamista tulisi tehdä koko matkan ajan alusta loppuun. Ja aina parempi olisi, jos mittauksia voitaisiin tehdä vielä pidemmältä ajanjaksolta, jolloin asiakkaan arjen ja hyvinvointiloman välisiä eroja voitaisiin tarkastella. Yksi esimerkki pidempikestoisen matkailupaketin yhteyteen sopivasta mittauksesta on unen laadun tarkkailu. Pidemmän mittausajan myötä tuloksista olisi mahdollistaa vetää vahvempia johtopäätöksiä luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Pidemmin kestävätmittaukset myös vähentävät tekniikan käyttöön liittyvää, ja asiakaskokemusta heikentävää säätämistä merkittävästi. Säätämistä syntyy esimerkiksi laitteen asentamisesta ja pois ottamisesta sekä sen käytön opastamisesta ja opettelusta. On tärkeää miettiä asiakkaan palvelupolku tarkasti kun ryhdytään linkittämään teknologiaa osaksi palvelua. Kaiken tulee sujua jouhevasti eikä tekniikka saa nousta liian suureen rooliin.

Tällä hetkellä yksi merkittävä haaste hyvinvointimatkailun ja teknologian liitossa on se, että suurin osa laitteista on suunniteltu kuluttajan henkilökohtaiseen käyttöön ja omistukseen. Sen vuoksi myös laitteiden keräämä data kertyy henkilökohtaiselle tilille laitevalmistajan sovellukseen. Sovelluksiin tallennettuun dataan on nykyisillä pelisäännöillä matkailuyrityksen usein vaikea päästä käsiksi, vaikka asiakas siihen luvan antaisikin.

Matkailuyritysten on hyvä edetä teknologian kanssa askel kerrallaan. Ensin kannattaa perehtyä ajan kanssa aiheeseen ja ottaa laitteita omaan testikäyttöön. Näin pääsee sisälle aihepiiriin ja oman käyttäjäkokemuksen myötä avautuu uusia ajatuksia laitteiden hyödyntämisestä osana yrityksen palveluita. Kun ajatukset palvelukonsepteista ovat hahmottuneet, voi seuraavaksi siirtyä testaamaan teknologiaa asiakkailla. Asiakaspalaute on mainio keino saada ainesta palvelun edelleen kehittämiseksi ja arvioida teknologian potentiaalia osana palveluita. Jos kokemukset ovat hyviä, seuraava askel voi olla laitevalmistajien kanssa tehtävä yhteistyö palveluiden kehittämisessä.

Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk

 

LUOTUO-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.