Aktiivisuusranneke on monelle tuttua hyvinvointiteknologiaa. Nykyisin ne mittaavat myös sykettä.
Hyvinvointiteknologialla on oma näkyvä osansa Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen-hankkeessa. Teknologia on herättänyt erityistä mielenkiintoa läpi hankkeen, sillä aiemmin luonto- ja hyvinvointimatkailun parissa ei ole juurikaan hyvinvointiteknologiaa testattu.
Tässä yhteydessä hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan henkilökohtaisen hyvinvoinnin mittaamiseen tarkoitettuja laitteita ja sovelluksia. Ensisijainen tarkoitus teknologian käytölle on LUOTUO-hankkeessa ollut luonnon hyvinvointivaikutusten havainnollistaminen matkailuyritysten asiakkaille.
Hyvinvoinnin mittaaminen on hyvinvointialalla kuuma trendi, ja se juontaa juurensa quantified self -ilmiöön. Siinä oma hyvinvointi muutetaan numeeriseen muotoon mittaamalla, jolloin voidaan asettaa konkreettisia hyvinvointitavoitteita ja seurata tarkasti omaa edistymistä.
Nykyään teknologian avulla voidaan mitata useita erilaisia hyvinvoinnin muuttujia. Useimmat niistä ovat tietysti fyysiseen hyvinvointiin liittyviä muuttujia. Jo pitkään on ollut mahdollista mitata teknologian avulla esimerkiksi sykettä ja verenpainetta. Sykevälivaihtelun perusteella taas voidaan arvioida esimerkiksi palautumisen tilaa ja stressitasoa.
Yksi uusi nouseva mittaamisen – ja hyvinvoinnin – osa-alue on unen laatu. Siihen on olemassa markkinoilla useita sovelluksia. Aktiivisuuden mittaaminen taas on monelle tuttua kauraa. Nykyään aktiivisuusmittareihin on kehitetty myös sykettä mittaava ominaisuus.
Miksi hyvinvointiteknologiaa matkailuun?
Hyvinvointiteknologian merkitystä matkailualalle voidaan perustella useammasta näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan mittaamisesta kiinnostunut kohderyhmä kasvaa jatkuvasti eri puolilla maailmaa ja leviää eri ikäryhmiin. Hyvinvointimatkailun palveluissa teknologia voi toimia esimerkiksi uutuusarvoa tuottavana koukkuna asiakkaalle. Luonnon hyvinvointivaikutusten havainnollistaminen on vain yksi näkökulma teknologian käyttöön.
Laajassa katsannossa hyvinvointiteknologian painoarvoa lisäävät yhteiskunnan ja liiketoiminnan globaalit kehityssuunnat. Hyvinvointiteknologia on useissa markkinatutkimuksissa tulevaisuuden suurimpia liiketoiminnan kasvualoja – the next big thing. Markkinaennusteiden nuolet osoittavat järjestään koilliseen. Tulevaisuudessa tiedon merkitys liiketoiminnan kehittämisessä tulee entisestään korostumaan. Dataan perustuva palvelujen kehittäminen ja markkinointi sekä uudenlaiset, mitattuun tietoon perustuvat, asiakkaalle räätälöidyt hyvinvointipalvelut ovat vääjäämättä tulevaisuutta. Teknologia myös mahdollistaa palvelukokemuksen laajentamisen verkkoon. Matkailuyritykselle tämä voi tarkoittaa esimerkiksi digitaalisten hyvinvointivalmennusten tarjoamista asiakkaille.
On nähtävissä, että hyvinvointiteknologia on tulevaisuudessa entistä enemmän osa arkipäiväämme. Se muuttaa varmasti myös matkailijoiden tarpeita ja tottumuksia, joten yritysten on hyvä kehittää ennakoiden uusia palveluita nouseviin tarpeisiin.
Öura-älysormus on kotimainen uutuus hyvinvointiteknologian saralla.
Mitä käytäntö on opettanut?
LUOTUO-hankkeen kokeiluissa hyvinvointiteknologiaa on testattu osana matkailupalveluja, selvitetty minkälaista tietoa teknologian avulla saadaan kerättyä ja miten tietoa voisi hyödyntää liiketoiminnassa. Kuten usein käy, tarkempi vihkiytyminen aiheeseen on sekä synnyttänyt paljon uusia visioita että nostanut esille erilaisia käytännön haasteita teknologian käytössä.
Kokonaisuutta voi selkiyttää jakamalla sen kahteen osaan. Ensimmäinen kysymys on se, miten teknologia on käytännössä osa matkailupalvelua ja toinen se, miten laitteilla kerätty tieto muokkaa matkailun liiketoimintaa. Teknologian tuottama arvo syntyy pitkälti siitä, kuinka laitteiden keräämää dataa pystytään hyödyntämään. Datan hallinnoimiseen ja omistussuhteisiin liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä.
Olemme hankkineet testaustarkoituksiin erilaisia laitteita: sykemittareita, aktiivisuusmittareita, mielialasormuksia, hyvinvointisormuksia, hyvinvointianalyysejä ja unen laadun mittareita. Mittauksia on tehty palvelutestauksien yhteydessä yritysten asiakkailla, matkailuyritysten henkilökunta on toiminut koekaniineina ja lisäksi hankehenkilöstö on testannut laitteita. Testaukset on käytännössä suoritettu niin, että mittauksen kohteena olevat henkilöt on valittu etukäteen, mittarit on jaettu palvelutestauksen alussa ja testauksen jälkeen ne on kerätty pois. Data on purettu ja analysoitu jälkikäteen. Lisäksi olemme keränneet palautetta mittauksen kohteena olleilta asiakkailta sähköisillä kyselyillä.
Perusteellisinta dataa testataamistamme mittareista tuottaa Firstbeat-hyvinvointianalyysi, ja testidatan perusteella olemme saaneet luonnon hyvinvointivaikutuksista selkeitä viitteitä. Hyvinvointianalyysin tuloksissa asiakkaiden väliset erot voivat olla suuria, vaikka he olisivat osallistuneet täysin samaan matkailupalveluun. Sen vuoksi mittauksia voi vertailla lähinnä vain saman henkilön aiempiin mittaustuloksiin. Tällöin olisikin hyvä olla mukana vertailuaineistoa mittauksista pidemmältä aikaväliltä. Hyvinvointianalyysissä asiakas saa tulosraportin vasta jälkikäteen, joten palvelun aikana hyvinvointivaikutuksia ei pystytä asiakkaalle havainnollistamaan. Matkailussa tärkeä elämyksellisyyden elementti jää näin pois.
Hankkeessa on opittu paljon siitä, miten teknologia voidaan ottaa osaksi palvelua ja mitkä laitteet ylipäätään toimivat matkailupalveluiden osana. Uusi teknologia tuo aina lisämuuttujia palveluihin. Jos laite on osa yksittäistä luonnossa toteutettavaa palvelua, kuten patikkaretkeä, laitteen on oltava helppokäyttöinen ja siitä on saatava irti mielekästä dataa mieluiten reaaliaikaisesti. Mielialaa mittaava Moodmetric -älysormus ja siihen kuuluva puhelinsovellus on tästä hyvä esimerkki. Sen avulla asiakas voi havainnoida mielialaansa esimerkiksi palauttavan luontokävelyn aikana.
Luonnon hyvinvointivaikutuksia on monenlaisia, mutta kokemustemme mukaan selkeimmin mittareilla havaittavat vaikutukset koskevat mielialan rauhoittumista, palautumista ja stressitasoa. Näitä muuttujia tarkasti mittaavat laitteet ovat siten vahvoilla luonnollisen hyvinvoinnin matkailupalveluissa.
Moodmetric-älysormus mittaa mielialaa.
Hankkeen kokemusten perusteella suosittelisin, että teknologiaa liitetään lyhytkestoisten palveluiden sijaan kestoltaan pidempiin matkailupaketteihin. Tällöin mittaamista tulisi tehdä koko matkan ajan alusta loppuun. Ja aina parempi olisi, jos mittauksia voitaisiin tehdä vielä pidemmältä ajanjaksolta, jolloin asiakkaan arjen ja hyvinvointiloman välisiä eroja voitaisiin tarkastella. Yksi esimerkki pidempikestoisen matkailupaketin yhteyteen sopivasta mittauksesta on unen laadun tarkkailu. Pidemmän mittausajan myötä tuloksista olisi mahdollistaa vetää vahvempia johtopäätöksiä luonnon hyvinvointivaikutuksista.
Pidemmin kestävätmittaukset myös vähentävät tekniikan käyttöön liittyvää, ja asiakaskokemusta heikentävää säätämistä merkittävästi. Säätämistä syntyy esimerkiksi laitteen asentamisesta ja pois ottamisesta sekä sen käytön opastamisesta ja opettelusta. On tärkeää miettiä asiakkaan palvelupolku tarkasti kun ryhdytään linkittämään teknologiaa osaksi palvelua. Kaiken tulee sujua jouhevasti eikä tekniikka saa nousta liian suureen rooliin.
Tällä hetkellä yksi merkittävä haaste hyvinvointimatkailun ja teknologian liitossa on se, että suurin osa laitteista on suunniteltu kuluttajan henkilökohtaiseen käyttöön ja omistukseen. Sen vuoksi myös laitteiden keräämä data kertyy henkilökohtaiselle tilille laitevalmistajan sovellukseen. Sovelluksiin tallennettuun dataan on nykyisillä pelisäännöillä matkailuyrityksen usein vaikea päästä käsiksi, vaikka asiakas siihen luvan antaisikin.
Matkailuyritysten on hyvä edetä teknologian kanssa askel kerrallaan. Ensin kannattaa perehtyä ajan kanssa aiheeseen ja ottaa laitteita omaan testikäyttöön. Näin pääsee sisälle aihepiiriin ja oman käyttäjäkokemuksen myötä avautuu uusia ajatuksia laitteiden hyödyntämisestä osana yrityksen palveluita. Kun ajatukset palvelukonsepteista ovat hahmottuneet, voi seuraavaksi siirtyä testaamaan teknologiaa asiakkailla. Asiakaspalaute on mainio keino saada ainesta palvelun edelleen kehittämiseksi ja arvioida teknologian potentiaalia osana palveluita. Jos kokemukset ovat hyviä, seuraava askel voi olla laitevalmistajien kanssa tehtävä yhteistyö palveluiden kehittämisessä.
Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk
LUOTUO-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.
Xamk tutkii ja kehittää 