Meemi vaikuttamisen välineenä

Hassut kuvat naurattavat. Haluaisitko sinä tehdä sellaisen kuvan, joka muistetaan ja jolle nauretaan sosiaalisessa mediassa? Kuva, jonka oivaltava teksti luetaan uudelleen ja uudelleen. Kuvan, jota jaetaan innokkaasti edelleen. Entä onko sinulla mielessä jokin asia, johon haluaisit vaikuttaa, muttet oikein tiedä miten? Entäpä jos kokeilisit yhdistää nämä kaksi asiaa! Tekisitkö sinä meemin?

Sosiaalisessa mediassa kiertää monenlaisia kuvia, jotka on varustettu oivaltavilla lohkaisuilla. Jotkut näistä tuotoksista ovat nousseet varsinaisiksi ilmiöiksi tultuaan ahkerasti muokatuiksi ja jaetuiksi. Toisinaan näistä on käytetty käsitettä meemi. Kaikki kuvatuotokset eivät ehkä ole meemejä, mutta meemien väsäilyyn tarkoitetut sovellukset sopivat mainiosti itseilmaisun harjoitteluun ja omien oivallusten kasausvälineeksi. Näitä oivalluksia voi ja kannattaa rohkeasti jakaa. Mikset siis kokeilisi sinäkin? Oheisen ohjeen avulla voit aloittaa työskentelyn omin päin tai kaverin kanssa. Voit myös osallistua mediaklubiin, jossa opitaan yhdessä.

1. Mieti yksi asia, johon sinä haluaisit vaikuttaa. Esim. Jos se asia olisi vaikka koululuokan ilmapiiri, voisit miettiä keinoa hyvän fiiliksen ylläpitoon. Milloin kaikilla olisi hyvä fiilis? Ehkä silloin, kun kukaan ei sanoisi toisilleen mitään ikävää. Ehkä silloin, kun olisi jotain yhteistä kivaa tekemistä, johon jokaisella olisi mahdollisuus osallistua. Olisiko tässä aineksia meemiin? Kokeillaan! 
2. Ota nyt kuva, jota haluat käyttää. Jos löydät jonkun toisen ottaman kuvan, tulee sinun varmistua, että saat hyödyntää sitä. Jos siis käytät muiden kuvia, kuvahaun tuloksia tmv. tutustu ensin tarkemmin tekijänoikeusasioihin. Kaikki kuvat eivät ole vapaasti hyödynnettävissä. Pixabay on paikka, jossa on ilmaisia kuvia. Niitä voit vapaasti käyttää.
3. Lataa mobiililaitteellesi jokin ilmainen meemisovellus. Yksi mahdollinen on myös selainpohjainen MemeGenerator.
4. Vie kuvasi meemisovellukseen (custom-toiminto) ja tekstitä kuva sovelluksen tekstitystyökalulla. Meemiin mahtuu lyhyt ja ytimekäs sanoma, tilaa tekstille on kuvan ylä- ja alalaidassa.
5. Ihaile tuotostasi ja laske se käsistäsi maailmalle. Monet meemisovellukset sisältävät jo valmiiksi painikkeet suosituimpiin somekanaviin jakamista varten. Kun liität kuvan vaikka instagamiin, mieti vielä millaisilla hashtageilla (aihepiiritunnisteilla) varustat sen. Näin joku muu voi myös innostua laatimaan samaan aihepiiriin liittyvän meemin ja asia jota haluat edistää (tässä esimerkissä tuo koululuokan ilmapiiri) saa näin hyvää jatkoa.
6. Ryhdy mediavaikuttajaksi. Monista tavoista yksi on tehdä yllä olevan ohjeen mukaisesti vaikuttava tuotos. Sillä voi saada asialleen näkyvyyttä. Jos toteutus on vielä hauska, se voi jäädä tavalla tai toisella elämään.

ERNOD-hankkeen mediavaikuttamistyöpajoissa eli mediaklubeissa harjoitellaan mediavaikuttamista pienryhmissä. Niissä tehdään esimerkiksi oheisen kaltaisia harjoitteita yksilöohjatusti. Olisiko sinusta mukavaa osallistua mediaklubiin? Ota yhteyttä ja kerro meille, minne seuraava klubi pitäisi pystyttää! ERNOD -hankeväki liikkuu mielellään ja järjestää ohjattua työskentelyä esim. oppilaitoksissa, kirjastoissa ja järjestöissä.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

 

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Sisupartiolaiset mediavaikuttamista oppimassa

ERNOD -hanke jalkautui Suomen Partiolaisten Roihu2016-leirille. Ensimmäisen päivän työskentelystä voit lukea täältä. Toiseen päivään lähdettiin edellisen päivän lämpimiltä uudella teemalla. Leirisuoralta siirryttiin pääkahvilaan, jonka tiloissa järjestettyä mediavaikuttamistyöpajaa markkinoitiin ennalta myös sisupartiolaisille. He tarttuivat mahdollisuuteen ja saapuivat pajaan pienryhmässä, omien johtajien ja avustajien saattelemina.

Työpajassa työskenneltiin yksilöohjatusti. Jokaiselle työpajaan saapuneelle tarjottiin käyttöön tabletlaite. Monille tablet oli ennalta tuntematon, joten työskentely aloitettiin laitteeseen tutustumalla. Yhteiskäyttöisten laitteiden avulla jokaisella oli mahdollisuus ottaa osaa työskentelyyn. Toisin kuin kenties yleisesti ajatellaan, ei kaikilla ole vielä omia laitteita tai valmiuksia hyödyntää niitä. Siksi vastaavia järjestettyjä mahdollisuuksia tarvitaan. Näin myös erityistä tukea tarvitsevat saavat tarvittavaa käytön ja sisällöntuotannon ohjausta. Mediavaikuttaminen on digiajan kansalaistaito, jonka haltuun ottamisessa ERNOD -hanke kouluttaa.

Ohjatun tutustumisen jälkeen nuoret tarttuivat päivän tehtävään, jonka kautta oli mahdollisuus harjoitella vaikuttamista. Tehtävä tuotiin lähemmäs osallistujien arkea keskusteluttamalla heitä partion leiriarjesta sekä partiosta harrastuksena. Keskusteluttamalla saatiin selville, että monille partio tarkoitti yhdessäoloa vastapainoksi kotiarjessa koetulle yksinäisyydelle. Kaverit ja niiden merkitys nuoren elämässä tunnistetaan, eivätkä erityistä tukea tarvitsevat nuoret tee poikkeusta tässä. Useampaan julkaisuun syntyikin liitettäväksi teksti ”Ketään ei jätetä yksin” tai ”Partiossa tehdään yhdessä”.

Partion toimintaperiaatteisiin kuuluu, että kaikkea tehdään yhdessä kavereiden kanssa. Tästä syystä partiotoiminnan voidaan ajatella sopivan myös sellaisille, joilla on jonkinlainen erityinen tuen tarve. Jos nuori tarvitsee toiminnoissaan enemmän tukea, hän saa sitä myös partiossa – kavereilta ja omalta ryhmältä. Myös avustajan kanssa kuka vaan voi osallistua toimintaan. Tämän nuoret sanoittivat omissa kertomuksissaan. Sanoma koettiin tärkeäksi tuoda esiin ja tähän työpajassa keskityttiin.

Osallistujat tekivät omia kuvallisia tuotoksia käyttämällä tarkoitukseen valitun ilmaisen meemisovelluksen (MemeGenerator) custom-toimintoa. Meemien näkyvyys sosiaalisessa mediassa on ollut viime aikoina huomattavissa, joten työpajaan haluttiin tuoda mahdollisuus tutustua tähän teknisesti helppoon tapaan yhdistää kuvaa ja tekstiä. Koska meemin teko muutoin voi olla vaikeaa hahmottaa, pidettiin tässä työskentelyssä kiinni lähinnä meemisovelluksesta työkaluna.

Syntyneiden tuotosten avulla nuoret saivat tuotua näkyväksi tärkeiksi kokemiaan asioita partiosta – sellaisia joista haluaisivat kertoa muille. Nämä tärkeät asiat ovat varmasti sellaisia, jotka julkaisuun päätyessään edistävät yhdenvertasuutta. Pajassa tuotokset jaettiin nähtäväksi yhteiselle Padlet-seinälle.

Ernod-hankkeen kautta järjestetään sellaista toimintaa, jossa nuoret pääsevät matalalla kynnyksellä harjoittelemaan digitaalisia taitoja ja kasvamaan pienin askelin mediavaikuttajiksi. Roihu2016 oli siten oiva paikka lähestyä kohderyhmää; suurleirin luonteeseen kuuluu se, että siellä on tarjolla lukuisia uuden oppimisen paikkoja.

Tämän työpajan aikana myös hankeväki sai mahdollisuuden oppia uutta. Digitaalisuutta hyödyntävän työpajan ohjaus suurleiriolosuhteissa vaati ennakolta monenlaista mietittävää. Pajanpitoon olikin varauduttu esimerkiksi varustamalla laitteet täysin kosteutta pitävillä suojakuorilla. Pajapäivään osui kuitenkin helle, minkä johdosta pajassa oltiin tekemisissä lähinnä korkean lämpötilan kanssa. Pakkasen lailla kuuma vaikuttaa laitteiden toimintakykyyn, mikä onkin tärkeää muistaa huomioida kun järjestää digitaalisuutta hyödyntävää toimintaa ulkoilmassa.

Avoimen langattoman verkon toimintakyky on myös usein arvoitus, joten jos olet aikeissa järjestää mediavaikuttamistyöpajoja, suosittelemme tämän seikan huomioimista ja hyväksymistä. Pitkämielisyyttä tarvittiin myös Roihulla, sillä verkkokatkokset olivat läsnä toiminnassa. Kun ulkoiset seikat katkaisevat työskentelyn, saattaa se erityistä tukea tarvitsevien kanssa tarkoittaa suurtakin muutosta suunnitelmiin – lähinnä ajankäytöllisistä syistä. Ohjauksessa äkkinäinen rytminmuutos voi myös tarkoittaa toiminnan uudelleen käynnistystä. Positiivinen puoli on toisaalta se, ettei toistosta useinkaan haittaa ole. Erityistä tukea tarvitsevat voivat tarvita useampia kertauksia työskentelyn moniin vaiheisiin.

Mukavien pajakokemusten saattelemana ERNOD -hankeväki jatkaa mediavaikuttamistyöskentelyn kehittelyä monialaisesti. Haluatko sinä olla mukana edistämässä digiajan osalisuutta? Kutsu meidät ohjaus- tai koulutuskeikalle – tulemme mielellämme!

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

 

Mediataitoja metsässä

ERNOD-hanke kuuluu Osallistamalla osaamista –toimenpidekokonaisuuteen, jonka tavoitteena on edistää osallisuutta ja hyvinvointia arjen toimintaympäristöissä. Olennaista on jalkautuminen sinne, missä nuoret muutoinkin viettävät aikaa. Tämän vuoksi ERNOD-hankkeen iskuryhmä pakkasi iPadit rinkkaan ja matkusti muutamaksi päiväksi Evon metsiin Suomen Partiolaisten Roihu-leirille työpajoja pitämään. Tässä blogikirjoituksessa kerron osallistumisestamme RoihuAkatemian vaeltajien eli 18-22 –vuotiaille partiolaisille suunnattuun työelämäpäivään.

Työelämätaitoja ja –valmiuksia partiosta

RoihuAkatemia on Suomen Partiolaisten konsepti, jonka avulla partiossa hankittu osaaminen tehdään näkyväksi. ERNOD-hanke osallistui Roihu-suurleirin vaeltajien työelämäpäivään tarjoamalla digitaalisia työkaluja oman osaamisen tunnistamiseen ja näkyväksi tekemiseen. Työelämäpäivä koostui useista nonstop-työpajoista, joissa lähestyttiin työelämätaitoja ja -valmiuksia eri näkökulmista.

Millaista osaamista ja taitoja partio sitten tuottaa? Annoimme vastausvuoron työpajaosallistujille, jotka kokosivat ajatuksiaan partion tuottamasta osaamisesta virtuaaliselle Padlet-seinälle. Pajaosallistujien mukaan partiossa voi kartuttaa muun muassa itseluottamusta, omatoimisuutta ja empatiakykyä sekä viestintään, johtamiseen ja ryhmänohjaukseen liittyviä taitoja. Kaiken kaikkiaan partiossa voi siis oppia juurikin niitä taitoja, jotka ovat tämän päivän työelämän avainosaamista!

Lämmittelytehtävän jälkeen pajaosallistujat syventyivät pohtimaan osaamistaan laatimalla omaa osaamista kuvaavan kuvakollaasin digikeinoin.

Media- ja digitaitoja partiolaisille  

Vaeltajien työelämäpäivässä nuoret partiolaiset pääsivät pohtimaan omaa osaamistaan digitaalisia työtapoja hyödyntäen – mutta myös samalla oppimaan lisää digiajan tärkeitä mediataitoja.

Mediataidot jaotellaan usein neljään eri taitoalueeseen, jotka ovat luovat ja esteettiset taidot, vuorovaikutustaidot, kriittiset tulkintataidot ja turvataidot (Kerhokeskus – koulututyön tuki ry & Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011). Luovia ja esteettisiä taitoja pajaosallistujat pääsivät hiomaan luomalla mediasisältöjä itse. Omaa osaamista kuvaavia digitaalisia kuvakollaaseja tehdessään nuoret selkeästi kiinnittivät huomiota myös siihen, että lopputulos on esteettisesti miellyttävä ja kuvaa omaa persoonaa.

Vaikka työpajassa jokainen osallistuja teki oman tuotoksensa, oli työskentelytapa itseohjautuvasti yhteisöllinen. Nuoret neuvoivat toisiaan ja keskustelivat työskentelystä sekä lopputuloksesta. Tällainen yhteisöllinen ja vertaisuutta vaaliva työskentelytapa edistää kriittisiä tulkintataitoja, mutta yhlälailla myös vuorovaikutustaitoja. Välttämättömiä työelämävalmiuksia ja -taitoja nämäkin.

Turvataidoilla tarkoitetaan mediasisältöjen ja –palvelujen turvallista, tarkoituksenmukaista ja tilannekohtaista (Kerhokeskus – koulututyön tuki ry & Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011). Vaeltajien työelämäpäivässä turvataidot olivat keskeisesti läsnä koko työskentelyn ajan esimerkiksi tekijänoikeuksien ja sisältöjen julkaisemiseen liittyvien pelisääntöjen osalta.

Jälkiroihuja

Mediataidot ovat välttämättömiä digiajan työelämätaitoja ja –valmiuksia. Nämä mediataidot eivät kuitenkaan kehity itsestään, minkä vuoksi tarvitaan tavoitteellista mediakasvatusta. Mediataitoja edistämällä vahvistetaan myös nuorten työelämävalmiuksia ja –taitoja sekä sujuvia siirtymiä työelämään. Samalla nuoria rohkaistaan esimerkiksi itseilmaisuun, kansalaisvaikuttamiseen ja omien mielipiteiden esiintuomiseen.

Kuten osallistuminen Roihu-leirille vahvisti, edellyttää mediakasvatus monialaista yhteistyötä sekä jalkautumista erilaisiin toimintaympäristöihin, kuten esimerkiksi metsään (joka tosin muistutti leirin aikana enemmän pikkukaupunkia kuin metsää). Mediakasvatus ei ole ainoastaan formaalin koulutuksen tehtävä, vaan se edellyttää monialaista yhteistyötä ja verkostoja! Kiitos RoihuAkatemialle siitä, että saimme kokea elämykselliset kaksi päivää Evon metsässä.

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

#ERNOD vinkkaa runon ja suven hengessä…

Bongaa @mediaklubi Anttolan ja Puumalan suunnilla ke 6.7.2016 ja tee oma #kesämeemi ohjatusti tai omin päin. Kiertueella on mukana yhteiskäyttöiset ipadit, joita voit hyödyntää.

#kesämeemi voi syntyä myös tässä ja nyt. Ilostu meemeistä, tee ja jaa omasi instassa!

…ai niin. Ja kuka oli se Leinon Eino? Ja miten se liittyy heinäkuun kuudenteen? Selvitä itse!

#ERNOD pyörii Instassa myös kesällä. Ota onkeesi @mediaklubi