Välitilinpäätös Ohjaamojen tuki -hankkeesta

Ohjaamojen tuki -hanke on juuri ohittanut puolivälin krouvin. Aloitimme hankkeen kesällä 2015 ja toimimme 31.5.2017 saakka. Matkan varrella on kohdattu upeita ihmisiä, mielenkiintoista toimintaa ja monenlaisia tapahtumia. Myös hanketiimi on kasvanut työparista kolmen ryhmäksi TKI-asiantuntija Pekka Pulkkisen liityttyä Ohjaamo-heimoon.

Pienissä kunnissa Ohjaamo-asenne on oleellinen

Ei ole realistista tai edes tavoiteltavaa, että jokaisessa Etelä-Savon kunnassa olisi fyysinen Ohjaamo-piste. Jokaisella eteläsavolaisella nuorella tulee kuitenkin olla mahdollisuus saada Ohjaamo-palvelua omassa kotikunnassaan. Jotkut kunnat kiinnittyvät lähikaupungin Ohjaamoon, kuten Enonkoski ja Sulkava Savonlinnan Ohjaamo Posseen. Toisissa kunnissa Ohjaamo-mallin mukaisia palvelukokonaisuuksia on rakennettu hankkeen ja kunnan toimijoiden yhteistyössä.

Etelä-Savon pienissä kunnissa haasteita ovat erityisesti työllisyyspalveluiden puutteellinen tarjonta, harva oppilaitosverkosto ja pitkät etäisyydet harvalla julkisella liikenteellä. Erityispalveluiden, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus ja saavutettavuus on monella paikkakunnalla heikko. Nuorten kannalta onkin oleellista, että oma lähiammattilainen, usein etsivä nuorisotyöntekijä tai työpajan ohjaaja, pystyy tukemaan nuorta omassa elinympäristössään mahdollisimman monipuolisesti. Muut palvelut muodostavat sateenvarjon nuoren ja rinnalla kulkijan ympärille.

lenkkari

Ohjaamojen tuki -hankkeessa kuntien ammattilaisia on tuettu kokeilemalla erilaisia monialaisia matalan kynnyksen palvelumalleja kunnissa, joissa ei ole omaa Ohjaamoa. Palvelukokeilut ovat keskittyneet erityisesti nuorten osallisuuden ja nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön välisen yhteistyön ja nuorten monialaisen ryhmätoiminnan kehittämiseen.

Puumalassa nuorille on järjestetty ”itsenäistymisen iltapäivä” tukemaan siirtymää peruskoulusta toiselle asteelle ja uudelle paikkakunnalle. Rantasalmella on kehitetty nuorten kuntouttavan ryhmätoiminnan toteutustapoja ja monialaisuutta. Joroisiin suunnitellaan syksyksi kaikille kunnan alle 30-vuotiaille avointa opinto-ohjauksen päivää, jossa nuoret saavat vinkkejä opiskelupaikan ja työn hakemiseen ja kunnan tarjoamien palveluiden hyödyntämiseen. Monissa muissakin kunnissa toimintaa viritellään, kysy lisää TKI-asiantuntija Heikki Kantoselta!

Monipuolinen osaaminen on Ohjaamo-toimijoiden perusedellytys

Hankkeessa edistetään Etelä-Savon toimijoiden Ohjaamo-osaamista. Hanke tarjoaa Ohjaamo-toimijoille monipuolista koulutusta monialaisten matalan kynnyksen palveluiden järjestämiseksi ja erilaisten Ohjaamo-kentällä esiintyvien haasteiden selvittämiseksi.

Talvella Ohjaamo-toimijoille järjestettiin koulutusta nuoren kohtaamiseen ja dialogiseen ohjaukseen. Keväällä kokoonnuimme lähes sadan ammattilaisen voimin pohtimaan monikulttuurisuutta ohjauksessa.

Lisäksi Ohjaamo-teemasta on pidetty koulutuksia ja puheenvuoroja sidosryhmien toimijoille. Talvella koulutimme Paukkulassa NUVA-alan opetushenkilöstöä. Kuluneen lukuvuoden aikana Ohjaamo-toimintaa on esitelty myös kymmenille Mamkin sosionomi- ja yhteisöpedagogiopiskelijoille – tulevaisuuden Ohjaamo-ammattilaisille.

Syksyllä 2016 on luvassa monipuolista koulutusta tiiviillä aikataululla. Laita päivät ja kiinnostavat teemat jo kalenteriisi:

  • Syrjäseutunuorten palvelutarpeet, 20.9.2016 (Savonlinna)
  • Monihallinnollinen yhteistyö, 13.10.2016 (Pieksämäki)
  • Innovatiivinen kehittämisosaaminen, 17.11.2016 (Mikkeli)

Ohjaamo-verkkoja vesille

Laajassa, mutta harvaanasutussa maakunnassa verkostoituminen on tärkeää. Kaikkia palveluita ei saa omasta kunnasta, mutta kun toimijat tuntevat toisensa, on joukossa voimaa. Hanke on tukenut kuntien välisiä, jo ennestään hyviä suhteita erilaisten työpajojen, verkostotapaamisten ja Ohjaamo-foorumien muodossa. Tiivistä yhteistyötä on tehty myös muiden alueellisten ja kansallisten nuorisoalan ja ohjauksen hankkeiden kanssa.

ohry

Hankkeen ohjausryhmä kokoontui Juvalla 20.6.

Hanketiimi laskee pian hetkeksi irti Ohjaamo-verkkojen vetonaruista ja siirtyy kesälaitumille. Mökkirannat, kaupungin kesäriennot ja metsät mättäineen odottavat, jotta jaksamme elokuussa jatkaa uudella puhdilla. Toivotamme aurinkoisia kesäpäiviä kaikille blogin lukijoille!

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Advertisements

Hyvinvointiloma mökillä palauttaa – todistetusti

DSCF4104

Mökkeily luonnon äärellä on tunnetusti suomalaisten tapa palautua arjen rasituksista. Rauhoittumista hiljaisen luonnon keskellä hakee myös moni tänne suuntaavaa ulkomainen hyvinvointimatkailija. Mutta mitä kertovat hyvinvointiteknologian uutuudet mökkeilyn hyvinvointivaikutuksista?

Parhaiten asia selviää testaamalla. Toteutin omakohtaisen testin, jossa ripustin ylleni useampia mittareita pidennetyn mökkiviikonlopun ajaksi. Suuntasin kohti Punkaharjua ja Pihlajaveden rantoja mukanani kolme laitetta: Firstbeat-hyvinvointianalyysi, Öura-älysormus ja Beddit-unen laadun mittari.

Tämä laitekolmikko kertoo hyvinvoinnista lähestulkoon kaiken, mitä tällä hetkellä kuluttajille tarjolla olevat laitteet voivat kertoa. Samalla tarjoutui mahdollisuus vertailla eri laitteiden tuottamaa dataa keskenään.

Minilomani Punkaharjulla mukaili pitkälti sitä luonnollisen hyvinvointimatkailun kaavaa, jolla Suomi pyrkii erottautumaan kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Viikonloppuun mahtui kevyttä aktiviteettia luonnossa, kuten patikointia ja pyöräilyä, rentoutumista mökillä järven rannalla, saunomista ja uimista.

Mitä mittaukset kertoivat?

Firstbeat-hyvinvointianalyysin tulokset olivat yksiselitteiset: voimavarat kasvoivat päivä päivältä. Unen laatu oli jakson aikana erityisen hyvää ja palauduin erinomaisesti unen aikana. Päiväsaikaan mahtui palautumisjaksoja, joskin myös stressireaktioita. Stressireaktiot tarkoittavat vireystilan nousua elimistössä ja ne voivat olla niin myönteisiä kuin kielteisiä. Lisäksi hyvinvointianalyysi rekisteröi jakson liikuntasuoritukset kuntoa ylläpitäviksi.

Hyvinvointianalyysi Viljo Kuuluvainen 22 06 2016_

Firstbeat-analyysin mukaan voimavarat kasvoivat päivä päivältä testin aikana.

Hyvinvointianalyysi Viljo Kuuluvainen 22 06 2016_...

Stressin ja palautumisen suhteen tulokset liikkuivat testin ajan vihreällä alueella.

Öura-älysormus kertoo käyttäjälleen indeksin kolmesta muuttujasta asteikolla 0-100: unen laatu, aktiivisuus sekä valmiustila. Sormus mittaa muun muassa sykettä, liikettä, hikoilua ja kehon lämpötilaa. Mittaustulokseni testiajanjaksolta antoivat vahvoja viitteitä palauttavasta hyvinvointilomasta. Esimerkiksi unen laadun ”Sleep Score” vaihteli välillä 82-89 ja valmiustilan indeksi heilui samoissa lukemissa välillä 82-89.

Yksi Öuran vahvuus on se, että sovellus avaa sanallisesti indeksien taustoja ja eri tekijöiden merkitystä hyvinvoinnille. Aktiivisuusmittauksen tulokset eivät olleet kattavia, sillä sormus ei ollut käytössä aivan koko testiajanjaksoa. Lisäksi aktiviteetit olivat pitkälti pyöräilyä, jota sormus ei kunnolla rekisteröi.

image5.png

image2.png

Öura-sovellus kertoo indeksit unen laadusta, aktiivisuudesta ja valmiustilasta.

Beddit-laite ja siihen kytkeytyvä sovellus kertovat monipuolista tietoa unen laadusta. Laite mittaa mm. sykettä, liikettä ja hikoilua. Beddit täräytti minulle testijaksolta tauluun ”Sleep Score”-lukemia väliltä 76-100 (asteikko 0-100). Unen laatu oli siten hyvällä tasolla ja palautumista tapahtui. Huomionarvoista on, että lukemat paranivat parin ensimmäisen nukutun yön jälkeen. Myös Beddit taustoittaa lukuja mielenkiintoisilla vinkeillä ja faktoilla unesta.

 

image4.png

image3.png

Beddit-sovelluksen mukaan unitulokset testin aikana olivat joko hyviä (yli 75) tai erinomaisia (=100).

Öuran ja Bedditin antamissa Sleep Score-lukemissa on havaittavissa jonkin verran eroja keskenään. Luvut liikkuvat kuitenkin yökohtaisesti vertailtuna samassa suuruusluokassa. Firstbeat-mittauksen lukemat unijaksojen pituuksista ja palautumisen määrästä tukevat näitä tuloksia. Eri laitteiden tulokset eivät toki ole suoraan vertailukelpoisia, sillä niiden laskentatavoissa on eroja.

Sleep Score -vertailu

 

1.       yö

2.       yö

3.       yö

4.       yö

Beddit

78

76

100

93

Öura

84

89

87

82

Mitä testistä opittiin?

Tämän kokeilun perusteella hyvinvointiloma mökillä luonnon keskellä kartutti voimavaroja ja palautti arjen rasituksista. Jokaisen testatun mittarin kertomat tulokset olivat voittopuolisesti myönteisiä. Hyvinvointiloman titteli on siten mittausten perusteella ansaittu.

Tulokset eivät pitäneet sisällään suuria yllätyksiä vaan olivat pitkälti odotusteni ja omien tuntemusteni mukaiset. Luontoympäristöllä on nimittäin tutkitusti lukuisia hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Muun muassa unen laadun parantuminen sekä stressistä palautuminen kuuluvat näihin.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kokeilu, jota jokainen voi soveltaa omilla älylaitteillaan. Tästä yksittäisestä kokeilusta ei tietenkään voida tehdä laajempia yleistyksiä. On myös vaikeaa vedenpitävästi sanoa, mikä tekijä vaikutti mihinkin mittaustulokseen. Esimerkiksi luontoympäristön vaikutuksia mittaustuloksiin on haastavaa eritellä. Henkilökohtainen kokemus kuitenkin vahvistaa luonnon merkityksen tulosten takana.

Jatkossa olisi mielenkiintoista tehdä samankaltaisia mittauksia suuremmilla ryhmillä. Tällöin vertailuaineistoa voisi kerätä samoilta henkilöiltä pidemmältä ajanjaksolta, johon sisältyisi myös työviikkoja. Lisäksi tulosten luotettavuuden varmistamiseksi mukaan tarvitaan ehdottomasti verrokkiryhmä.

Lisätietoa Firsbeatista: https://www.firstbeat.com/en/wellness-services/wellness-professionals/

Lisätietoa Öurasta: https://ouraring.com/, https://support.ouraring.com/support/home

Lisätietoa Bedditistä: http://www.beddit.com/sleeptracker/?nabe=6005962488414208:1,6435457070530560:1

Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mamk

 

LUOTUO-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

ERNOD-hanke oppimisympäristönä

Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimat TKI-hankkeet toimivat oppimisympäristöinä. Ne tarjoavat opiskelijoille monia mahdollisuuksia opintojen aikana. Hankkeista voi löytyä esimerkiksi harjoittelupaikka tai opinnäytetyön aihe. Hankkeiden sisältöjä voidaan myös nivoa kiinteästi osaksi yksittäisten opintojaksojen toteutusta. Tällöin toteutus voi olla erilaisia yhteisiä sisällöntuotantoja tai sisältöjä oppimistehtävissä. Kyse on opinnollistamisesta, joka liittyy keskeisenä ammattikorkeakoulupedagogiikkaan. TKI-toiminta ja opetus kulkevat käsi kädessä, parhaimmillaan toisiinsa kietoutuneina. Opiskelijan näkökulmasta oppiminen on työelämälähtöistä tai -läheistä. Hankkeiden kautta tarjoutuu aitoja työelämäkontakteja ja verkostoja, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan, omaa ammattialaa sekä laajemmin työelämää. (ks. tarkemmin Haapala 2014, 10).

Ernod-hankkeessa opinnollistamista on tehty tiiviissä yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa. Kevään 2016 aikana hankkeen sisältöjä vietiin mm. yhteisöpedagogikoulutuksen mediakasvatus sekä Sosiaalinen media ja verkkonuorisotyö -opintojaksoille. Opiskelijat saivat suunniteltavakseen mediakasvatuksellisten toimintatuokioiden sisältöjä. Tehtäväksi antona oli kehitellä medialukutaitoa edistäviä toimintaideoita, joita voitaisiin myöhemmin toteuttaa erityistä tukea tarvitsevien kanssa. Näiden tehtävien kautta opiskelijat oppivat hahmottamaan, kuinka erityisen tuen tarpeita voidaan suunnitelmallisesti huomioida. Myös kohderyhmien ohjauksen toteuttamiseen liittyvät kysymykset olivat läsnä. Huomattiin, millaisia asioita ohjauksessa voi tulla vastaan ja mitä tulee ottaa huomioon.

Yleisesti opiskelijoiden tehtävien raporttien perusteella voitiin huomata, että erityisryhmien medialukutaidon ja osallisuuden edistämisen keinot puhuttelevat. Työ niiden etsimiseksi ja hyvien käytänteiden kehittelemiseksi jatkuu hankkeessa. Opiskelijat toimivat edelleen linkkeinä jalkautuessaan työelämän monialaisille kentille. Kohderyhmien äänen kuulumisen edistäminen toteutuu heidän kanssaan työtä tekevien ymmärryksen lisääntymisen myötä. Opiskelijoiden ideoiden käytäntöön saattaminen koittanee esimerkiksi harjoitteluissa uusien kohtaamisten merkeissä.

Ernod-hanke kiittää kaikkia ideointiyhteistyössä olleita ja suunnitelmiaan käyttöömme antaneita. Ohessa julkaistaan yksi kopiksi otetuista ideoista. Kyseessä on ”Ole Emoji” -menetelmä, jonka yhteisöpedagogiopiskelija Pirkka Ohlis toi tiedoksemme oheisen kuvauksen myötä.

Virva Korpinen, TKI-asiantuntija

Lähde: Haapala, A., (2014). Opinnollistaminen TKI-projekteissa : Lähtökohtia toteutukseen ja kokemuksia käytännöstä. Anu. (Ed)., Mikkelin ammattikorkeakoulu, In: A: Tutkimuksia ja raportteja – Research Reports 95, URN:ISBN:978-951-588-469-5

 

Ole Emoji

Tavoite

Menetelmän tavoitteena on kehittää henkilön tunnetaitoja. Päämääränä on auttaa henkilöä tunnistamaan ja arvioimaan erilaisia tunteita sekä antamaan ymmärrystä kuinka tunteet, ja varsinkin niiden hallinta ja säätely vaikuttaa omaan käyttäytymiseen ja tässä yhteydessä varsinkin omaan mediakäyttäytymiseen. Tunnetaitojen kehittäminen auttaa henkilöä toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja saavuttamaan sitä kautta positiivisia kokemuksia.

Menetelmä

Menetelmää varten tarvitsen tabletin tai älypuhelimen sekä mielikuvitusta. Aluksi valitse joku tunnetila, vaikka joku perustunteista: ilo, suru, pelko, viha, inho tai hämmästys, tai vaikka miltä tällä hetkellä tuntuu. Etsi älypuhelimella tai tabletilla emoji joka vastaa tuota tunnetta. Tämän jälkeen yritä itse matkia tuota ilmettä/tunnetta ja ota siitä kuva. Eläydy –ole mahdollisimman aito ja luova, huumoria unohtamatta! Internetistä löytyy, haulla ”emoji”, kuvia erilaisista emoji kuvakkeista. Jos haluat niin etsi emoji jota esitit ja mahdollisuuksien mukaan liitä jollain kuvanmuokkaus ohjelmalla ottamasi kuva ja valitsemasi emoji rinnakkain. Kuinka hyvin onnistuit vangitsemaan tunnetilan?

Kun tunteita tietoisesti aletaan opetella, etsitään tunteelle nimi ja kuvataan kokemusta sekä mietitään sen syytä ja ilmaisua. Tunteet ilmenevät käyttäytymisessä, ilmeissä, eleissä ja koko kehon reaktioina. Tunteen, sisäisen ja hyvin subjektiivisen kokemuksen havainnollistamiseen kuva on verraton apuväline ja sillä on tärkeä merkitys. Kuva konkretisoi ja selkeyttää tunteita, jotka voivat olla vaikeasti ymmärrettäviä. Tunteisiin liittyviä ilmeitä voidaan näin nimetä ja konkretisoida, millainen ilme ja millainen tunne liittyvät yhteen. Samalla voidaan pyrkiä vielä pintaa syvemmälle, syy-seuraussuhteen ymmärtämiseen. Mistä tunne mahtaa johtua? Miten kyseistä tunnetta olisi soveliasta ilmaista? (Opetushallitus 2013b.)

Menetelmän perustelut

Joillekin ihmisille tunteiden tunnistaminen on helppoa ja niiden ilmaiseminen hallittua. Toisille taas tunnistaminen teettää vaikeuksia ja niiden ilmaiseminen voi olla hallitsematonta. Tällöin kyse henkilön tunnetaidoista. Erityisnuorella esim. tarkkavaisuus tai autisminkirjon häiriöiden vuoksi voi olla suuria haasteita tunnetaidoissa jotka ilmenevät vaikeuksina tunnistaa, tulkita ja hallita erilaisia tunteita. Väärät tulkinnat voivat aiheuttaa monia riskejä ja ongelmia eri vuorovaikutustilanteissa, joita nuori elämässä kohtaa. Tunnetaitoja voidaan harjoittaa. Kyky havaita ja tiedostaa omia tunteita on tunnetaitojen ja itsetuntemuksen perusta. Sitä tarvitaan myös toisten tunteiden hahmottamisessa ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jos omia tunteita ei pysty näkemään, on hankala ymmärtää toistenkaan tunteita. (Suomen mielenterveysseura ry 2016.; Opetushallitus 2013a.)

Tunnetaitojen opettelussa aloitetaan itsehavainnoinnista ja reflektoinnista. Tarkoituksena on, että henkilö pyrkii mahdollisimman rehellisesti ja objektiivisesti tunnistamaan omia kokemuksiaan. Pohditaan mitä tunteita ja toimintoja jossakin tilanteessa oli ja miten ne vaikuttivat. Itsetuntemuksen tietoinen kehittäminen merkitsee omien tunteiden tunnistamisen, nimeämisen, arvioinnin, erottelun ja säätelyn hallintaa. Reflektoinnin avulla pystytään havainnoimaan ja tunnistamaan myös muiden, lähettyvillä olevien henkilöiden kokemia tunteita. Näin alkaa hahmottua, että omat ja toisten henkilöiden tunteet ovat yhtä tärkeitä vaikkakin saattavat ilmetä eri lailla. (Opetushallitus 2013b.)

Hymiöt ja Emojit nuorten viestinnässä

Hymiöillä on nuorten keskinäisessä viestinnässä ollut aina erityinen merkitys. Niillä on pyritty rikastamaan viestien sisältöä. Englanniksi hymiö on emoticon. Tämä tulee sanoista emotion (tunne) ja icon (kuvake). Vaikka sana hymiö viittaa hymyyn, niin hymiöllä pystytään esittämään monenlaisia ilmeitä, tunteita ja asenteita. (Kotimaisten kielten keskus 2012.) Hymiöillä pyritään tuottamaan merkityksiä: kuvaamaan todellisuutta, ottamaan siihen kantaa ja luomaan yhteyttä viestintäkumppaniin. Niiden avulla on tuotu kirjoitukseen puhekielen ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen elementtejä. Hymiöitä ei käytetä sattumanvaraisesti vaan niillä on oma logiikkansa. (Kotimaisten kielten keskus 2012.) Kirjoitetussa viestissä on vaikeaa tai niissä ei pysty välittämään puheessa olevia painotuksia, eleitä ja ilmeitä. Hymiöiden avulla voidaan tarkentaa viestin merkitystä ja auttaa sitä, miten viesti pitäisi tulkita. Näin esimerkiksi vitsit tai ironia on helpompi ymmärtää. (Helsingin Sanomat 2015.)

Kirjoitettujen hymiöiden rinnalle on tulleet emojit, jotka ovat aitoja kuvamerkkejä. Ilmiö lähtöisin japanilaisesta kulttuurista ja sana ”emoji” tarkoittaa kuvaa tai hahmoa. (Helsingin Sanomat 2015.) Kuvamerkkejä tunteiden ja mielikuvien esittämisessä ja koristelussa myös kertomaan asiaa. (MTV 2015.) Emojit voivat olla hymiötä, jotka esittävät erilaisia ilmeitä ja tunnetiloja, tai muita symboleja kuin esimerkiksi eläinhahmoja, ruokia tai esineitä. (Helsingin Sanomat 2015.) Emojien käyttö on levinnyt ja yleistynyt maailmalla ja ne ovat tulleet osaksi päivittäistä viestintäämme. Hymiöitä ja emojeita on pidetty aina nuorten juttuna, mutta nykyään myös vanhempi väestö on pikkuhiljaa omaksunut ne osaksi omaa viestintäänsä. (MTV 2015.) Emojeilla viestiminen on yksinkertaista ja nopeaa, joka on oleellinen seikka tämän päivän nopeatempoisessa viestinnässä. Emojit ilmaisevat tehokkaasti esimerkiksi tunnetilaa ilman, että asiasta täytyy kertoa vastaanottajalle. Tämän lisäksi emojeilla viestiminen on luovaa. Esimerkiksi koko viestin voi rakentaa pelkästään pienistä kuvakkeista, ilman kirjoitettuja sanoja. Emojeilla viestiminen ei myöskään edellytä luku- eikä kirjoitustaitoa ja se on myös melko universaalia. Näin ollen viestiminen ei vaadi esimerkiksi yhteistä kieltä. (MTV 2015; Helsingin Sanomat 2015.)

Tästä mallia 😉

Ohlis

Lähteet:

Helsingin Sanomat 2015. Emojit valtaavat viestin – kokeile, pysytkö kärryillä. WWW-dokumentti. http://www.hs.fi/tiede/a1422852840542 Päivitetty 3.2.2015 Luettu 7.3.2016

Kotimaisten kielten keskus 2012. Kolmekymmentä hymiövuotta- Vai sittenkin 300, 3 000 tai 30 000? WWW-dokumentti. http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen/kolmekymmenta_hymiovuotta.9751.blog Päivitetty 19.9.2012 Luettu 1.3.2016

MTV 2015. Nyt tätäkin tutkitaan – suomalaisten hymiöiden käyttö syynissä. WWW-dokumentti. http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/nopeuttavat-ja-helpottavat-viestintaa-tiesitko-kaiken-taman-hymioista/5328112 nPäivitetty 26.09.2015 Luettu 6.3.2016

Suomen mielenterveysseura ry 2016. Tunnetaitojen perusteet. WWW-dokumentti.

#ERNOD kysyy:

Miltä sinusta tuntuisi käyttää pikaviestinnässä omia kasvokuviasi? Entäpä jos kokelisit! Testaa samalla, onko tästä sovelluksesta apua: http://www.myemojicreator.com/ Mikäli innostut, kerro siitä meille somesti: @mediaklubi #ERNOD

Virva Korpinen
TKI-asiantuntija
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Selkokielikoulutus 7.9.2016 (täynnä)

SELKOKIELI-KOULUTUS

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke (ERNOD) järjestää selkokielisen viestinnän koulutuksen Helsingissä 7.9.2016 klo 9:00-17:00 Kansalaisfoorumin toimintatilassa (Hämeentie 19, Helsinki). Koulutus on suunnattu nuorten kanssa työskenteleville sekä heille viestintää tekeville. Koulutuksessa käsitellään seuraavia teemoja:

  • Selkokeskus & selkokielen käyttäjäryhmät
  • Selkokirjoittamisen teoria
  • Selkotaitto, kuvat ja julkaisut
  • Selkokieli internetissä

Lisäksi koulutus sisältää selkokieliharjoituksia.

Koulutus on maksuton. Koulutukseen mahtuu 20 ensin ilmoittautunutta. Kouluttajana toimii Eliisa Uotila Selkokeskuksesta. Hanke tarjoaa aamu- ja iltapäiväkahvit, lounas on omakustanteinen.

Koulutus on täynnä. Voit ilmoittautua varasijalle ottamalla yhteyttä Sannaan (sanna.lappalainen@mamk.fi, puh. 040 637 7903)

Selkokielikoulutuksen järjestää Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke (ERNOD). ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Tule laskemaan oman yrityksesi ja matkailutuotteesi hiilijalanjälki

…ja kuulemaan, miksi se kannattaa tehdä!

työpaja

VÄHIMAT-hanke järjestää 8.9. klo 8.30-12 Mikkelissä työpajan, jossa kerrotaan VÄHIMAT-hankkeen tuloksista ja haetaan yhdessä ratkaisuja siihen, kuinka matkailun hiilijalanjälkeä Etelä-Savossa voitaisiin pienentää.

VÄHIMAT-työpajakutsu 31082016 ja tarkempi ohjelma

Työpajassa yrittäjällä on mahdollisuus laskea oman yrityksensä sekä valitsemansa tuotteen hiilijalanjälki.  Lisäksi keskustellaan siitä, kuinka hiilijalanjälkilaskelmaa voi hyödyntää markkinoinnissa ja millaisia kustannussäästöjä hiilijalanjäljen pienentämisellä voidaan saada aikaan.

Hiilijalanjäljen laskenta tehdään hankkeessa kehitteillä olevalla laskurilla. Laskennan tarkkuus riippu luonnollisesti lähtötiedoista. Hiilijalanjäljen laskentaa varten tarvitaan seuraavia lähtötietoja. Tiedot voivat olla esimerkiksi edelliseltä vuodelta tai koskea vai jotain tiettyä tuotetta / palvelua.

Tarvittavat lähtötiedot:

  • Sähkönkulutus
  • Lämpöenergiankulutus (polttoöljy, kaasu, turve yms.)
  • Jätehuolto (jäteastiat / jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät)
  • Toimintaan kuuluvat liikkumiset, mutta ei työmatkat (siivoukset, pesula käynnit, ruokahuolto, asiakkaiden vieminen kohteeseen tms.)

Ilmoittautumiset netin kautta  lomakkeella:  http://bit.ly/2bBCaYy tai Timo Siiskoselle, timo.siiskonen (at) mamk.fi, puh.040 6212 705

Annan mielelläni tarvittaessa lisätietoja

Timo Siiskonen

TKI-asiantuntija, timo.siiskonen (at) mamk.fi, puh.040 6212 705

VÄHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa

Ilmastokoulutus tulee

Osallistuin loppukeväästä testaajana valtakunnallisen, korkeakouluopetukseen tarkoitetun ilmastonmuutoskoulutuksen kehittämiseen. Tässä Sitran hankkeessa pääyhteistyökumppanina on Helsingin yliopisto ja mukana ovat myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Taideyliopisto sekä Metropolia ammattikorkeakoulu.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa ilmastonmuutoksen perusteista kaikille koulutusaloille soveltuva MOOC (massive open on-line course) -kurssiaineisto. Sivusto soveltuu korkeakouluopiskelijoiden lisäksi kaikille, jotka haluavat perusteellista tietoa ilmastonmuutoksesta. Sivustolla on myös ajattelua ravistelevia puheenvuoroja, joita ei kannata jättää väliin.

Aineisto valmistuu syksyyn 2016 mennessä ja on sen jälkeen vapaasti kaikkien käytettävissä. Lisätietoa hankkeesta ja koultuksesta täältä.

Testaukseen sisältyi tutustuminen kurssin sisältöön, tehtävien testaus, kaksi tapaamista Helsingissä sekä kurssin sisältöjen kommentointi kirjallisesti tapaamisten välillä. Kurssi on kokonaisuudessaan viiden opintopisteen laajuinen ja siinä on paljon lisämateriaalia. Perehtymiseen meni siis paljon aikaa, mutta toisaalta sain rautaisannoksen tietoa ja uusia näkökulmia ilmastonmuutoksesta.

WP_20160520_13_54_02_Pro_IlmastoNyt

Testiryhmään kuului tutkijoita ja opettajia mm. fysiikan, kulttuurin ympäristöteknologian ja uskontotieteen aloilta, joten tapaamisissa käytiin todella mielenkiintoista keskustelua. Olennainen kysymys on, mitä ja kuinka paljon korkeakouluopiskelijoiden tulisi tietää ilmastonmuutoksesta, missä määrin lisääntynyt tieto vaikuttaa myös toimintaan ja mitä muuta tarvitaan muutoksen aikansaamiseksi.  Luonnontieteiden tuottaman tiedon lisäksi tarvitaan todellakin ymmärrystä myös ihmismielen toiminnasta ja ilmastonmuutokseen kytkeytyvistä sosiaalisista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä.

Matkailu- ja ravitsemisalan näkökulman koettiin soveltuvan koulutusaineiston testaukseen hyvin, koska edustamme käytännönläheistä alaa. Koulutusaineiston tehtävät kytkettäisiin meillä  varmaan käytännön yrityscaseen.

Restonomiopetuksessa kurssia ei tule sellaisenaan tarjontaan ainakaan heti syksystä 2016 alkaen, mutta sen osien hyödyntämisestä on jo keskusteltu matkailu- ja palveluliiketoiminnan kestävyyttä käsittelevien opintojaksojen opettajien kanssa. Aineisto soveltuisi hyvin myös opettajien oman ilmasto-osaamisen kehittämiseen.

Eeva Koivula

Lehtori, projektipäällikkö

VÄHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua

 

Restonomiopiskelijoiden hiilijalanjäljen lukutaitoa on selvitetty

Meidän kaikkien on tehtävä töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämän päivän nuoret ovat merkittävä kuluttajaryhmä ja kohta päättävissä asemissa, joten  tärkeä osa ilmastotyötä on koulutus.

Lukutaito-käsitettä on ryhdytty käyttämään kokonaisuudesta, johon sisältyvät karkeasti jaoteltuna yksilön johonkin asiaan liittyvä tiedostaminen, tieto, asenteet ja käyttäytyminen. Kun puhutaan ilmastionmuutoksen tai hiilijalanjäljen lukutaidosta, tarkoitetaan kaikkia edellä mainittuja ulottuvuuksia.

IMG_1220_seasonaltunnilla.jpg
Pariisin ilmastokokouksen aikana opiskelijoilla oli ryhmätyö, jossa he  etsivät keinoja matkailukohteen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. 

 

Tiedon, asenteiden ja toiminnan välillä on kuilu

Mamkin restonomi (AMK) -opiskelijat Johanna Kaustinen ja Pyry Mustonen tekivät keväällä osana Matkailu tutkimuskohteena -opintojaksoa kyselyn, jolla he selvittivät Mamkin restonomiopiskelijoiden tietämystä ilmastonmuutoksesta, asenteita ilmastonmuutosta kohtaan sekä sitä, kuinka opiskelijat ottavat huomioon hiilidioksidipäästöt omissa matkailuun liittyvissä valinnoissaan. Lisäksi kysyttiin, kuinka hiilidioksidipäästöt ovat opiskelijoiden mielestä koulutuksessa esillä.

Kysely lähti 350 opiskelijalle, joista 78 vastasi. Vastaajista 39 (55 %) oli uuden Matkailu- ja palveluliiketoiminnan koulutuksen opiskelijoita, siis keväällä 2015 tai sen jälkeen aloittaneita. Matkailun koulutuksesta vastaajia oli 21 ja palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutuksesta yksitoista.

Kyselyn mukaan valtaosa opiskelijoista tietää hiilijalanjäljestä, hiilidioksidipäästöjen lähteistä ja päästöjen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Oman käsityksensä mukaan opiskelijat tietävät myös matkailun hiilidioksidipäästöistä.  Opiskelijoiden mielestä hiilidioksidipäästöt ovat tulleet esille melko hyvin koulutuksessa, mutta mahdollisuudet vaikuttaa niihin ovat olleet esillä vähemmän. Keskihajonta on kuitenkin näissä kahdessa vastauksessa suuri.

Yli 60 % vastaajista on sitä mieltä, että matkailun hiilidioksidipäästöjä täytyy pienentää ja vielä useampi sitä mieltä, että voi omilla valinnoillaan itse pienentää hiilidioksidipäästöjään. Vastuu hiilidioksidipäästöjen pienentämisestä koetaan kuuluvan sekä matkailijoille, matkailuyrityksille että hallituksilla.

Opiskelijoiden toimintatapaa kuvaavissa kysymyksissä vastausten hajonta on suuri. Päätulos on kuitenkin se, että opiskelijoiden toiminnan taso matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi on selvästi vaatimattomampi kuin mitä tietämys ja asenne antaisivat ymmärtää. Myös useimmissa muissa matkailun hiilijalanjälkeä käsittelevissä tutkimuksissa näkyy tämä kuilu tietämyksen, asenteiden ja toiminnan välillä.

Suuri keskihajonta hiilijalanjäljen käsittelyä koskevassa kysymyksessä voi selittyä osin sillä, että vastaajat opiskelevat eri opetussuunnitelmien mukaan ja niissä opintojaksojen sisällöt ovat jossain määrin erilaisia. Eri koulutusten opiskelijoiden vastauksia vertailtaessa näkyykin, että keväällä 2015 ja sen jälkeen aloittaneiden opiskelijoiden mielestä hiilijalanjälkeä on käsitelty opetuksessa enemmän kuin aiemmin aloittaneiden mielestä. Opettajat ovat siis entistä paremmin tuoneet esille ilmastonmuutoksen ja matkailun hiilidioksidipäästöjen merkitystä.  Riittävästi näitä asioita ei kyselyn tulosten mukaan vieläkään käsitellä. Tuloksia on tarkoitus analysoida vielä tarkemmin ja hyödyntää niitä opetuksen kehittämisessä.

Eeva Koivula

Lehtori, projektipäällikkö

VÄHIMAT – Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa