Digitalia DLM-Forumissa

Mamk on ollut DLM-Forumin jäsen kohta 10 vuotta ja osallistunut jäsenkokouksiin lähes aina. Tämä digitaaliseen tiedonhallintaan, arkistointiin ja asiakirjahallintaan keskittynyt tapaaminen on ollut hyvä paikka verkostoitua ja saada tietoa meneillään olevista EU projekteista, esimerkkinä mainittakoon E-Ark.

DLM-Forumin pitopaikka, linnoitusmuseo (Dräi Eechelen) Luxembourgissa

Esiin nousi mm. laki tiedon uudelleen käytöstä julkisella sektorilla sekä USA:ssa voimassa oleva määräys, jonka mukaan hallinnollisen tiedon tulisi olla avointa ja koneluettavaa. Koskahan tämä käsittää myös NSA:n tiedot, jotta seuraavan Snowdenin ei tarvitse niitä vuotaa? Lisäksi kysyttiin mm. onko kuulaskeutumisdata bigdataa koska se on määrällisesti pieni, mutta ihmiskunnan historian kannalta ehkä yksi tärkeimmistä. Mainitsemisen arvoista on myös se, että EU:n uuden tietosuojadirektiivi nojalla lähes kaikki toiminta mitä kirjastoissa ja arkistoissa tehdään, on laitonta.

Viimeisenä mainittakoon syitä tietojen hautomiselle lainaten Euroopan ARMAN johtajaa Tim Callisteriä.

• Käyttäjänäkökulma: ”This is my information. There are many like it, but this one is mine.” Lausahdus tunnetaan parhaiten elokuvasta Full Metal Jacket, jossa Vincent D’Onofrion esittämä sotamies Leonard ‘Gomer Pyle’ Lawrence sekoaa.

• Lakinäkökulma: ”My preciousssssssssssssssss”. Tunnetaan elokuvasarjasta Taru sormusten herrasta, jossa klonkku viittaa tällä sanonnalla mahtisormukseen.

• IT näkökulma: ”The servers cannae take anymore captain”. Todennäköisesti elokuvasta Star Trek, jossa Scotty viittaa aluksen kestävyyteen taistelussa.

Seuraava DLM-Forumin tapaaminen kesäkuussa Haagissa.

Anssi Jääskeläinen

Digitalia ottaa haltuun tiedon koko elinkaaren

Elämme keskellä datavallankumousta. Uutta dataa syntyy joka hetki valtavia määriä. Samalla lisääntyy myös tarve erottaa datamassoista olennainen tieto ja tuoda se käyttäjien ulottuville. Tiedon tuottaminen ja jakaminen ei yksin riitä: tarvitaan systemaattista tiedon koko elinkaaren hallintaa.

Kuinka kansalaiset voisivat paremmin hallita omaa digitaalista tietoaan? Kuinka digitaalisten aineistojen saatavuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia voidaan parantaa? Entä millä tavoin varmistetaan, että tarvittava tieto säilyy ja on käytettävissä pitkälle tulevaisuuteen? Näiden ongelmien ratkaisemiseksi data on ensin muutettava ymmärrettävään muotoon, hyvin kuvailluksi ja saatavilla olevaksi tiedoksi, jonka ominaisuudet ja alkuperä tunnetaan.

 

Mikkelin ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston yhdessä perustama tutkimuskeskus Digitalia kehittää menetelmiä tiedon automaattiseen keräämiseen, luokitteluun ja rikastamiseen. Tässä työssä tarvitaan inhimillisen tietotaidon lisäksi koneellisia, älykkäitä ja oppivia ratkaisuja.

Seulomme digitaalisen viestinnän arkistoista esiin olennaisen tiedon. Jaamme digitaaliset asiakirjat osiin asiasisällön perusteella. Lisäämme asiakirjoihin tunniste- ja kuvailutietoja, jotka helpottavat aineiston jatkokäyttöä. Artikkeleita voidaan myös poimia automaattisesti tekstimassasta.

Tiedonhallinnan asiantuntijat palveluksessasi – täältä löydät yhteystietomme!

Teksti: Miia Kosonen

Koulutusta kentän tarpeisiin

ERNOD –hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kirjastojen, nuorisotyöntekijöiden sekä erityisnuorten kanssa toimivien oppilaitosten ja järjestöjen henkilöstön kouluttaminen mediavaikuttamisen ja sosiokulttuurisen lukemisen menetelmiin sekä erityisryhmien kohtaamiseen ja ohjaamiseen.

Koulutustarpeiden kartoittamiseksi ERNOD-hankkeessa toteutettiin marraskuun 2015 aikana koulutustarvekartoitus sähköisenä webropol –kyselynä. Kysely lähetettiin hankkeen yhteistyökumppaneille ja osatoteuttajille, joita pyydettiin jakamaan kyselyä omissa organisaatioissaan. Kyselyssä kartoitettiin hankekumppaneiden henkilöstön käsityksiä ja kokemuksia erityisnuorten kohtaamisesta omassa työssä, ohjausosaamista sekä mediakasvatuksen roolia ja sisältöjä omassa työssä.

”Erityisryhmien kohtaamisessa kaikenlainen koulutus on tarpeen”

Kyselyyn saatiin 22 vastausta, ja suurin osa vastaajista oli kunnallisista kirjastopalveluista. Vastauksia saatiin myös järjestökentältä sekä oppilaitoksista. Koulutustarvekartoitus vahvisti, että kirjastoissa, järjestöissä sekä oppilaitoksissa on tarvetta sekä mediavaikuttamisen, mediakasvatuksen että erityisryhmien (esimerkiksi maahanmuuttajat, vammaiset, romanit) kohtaamiseen liittyvälle koulutukselle. Koulutustarvekartoituksessa nousi esille myös se, että erityisesti kirjasto- ja järjestökentällä on tarvetta myös sellaiseen koulutukseen, jossa tarkastellaan nuoruutta elämänvaiheena sekä digitaalisuutta nuorten arjessa. Tähän tarpeeseen ERNOD-hanke tulee omalta osaltaan vastaamaan. Myös ohjelmointi ja koodaaminen sekä pelillisyys nostettiin esille ajankohtaisina teemoina, joihin kaivataan koulutusta.

”Kirjastossa mediakasvatus on osa arkea” 

Koulutustarvekartoituksessa kartoitettiin myös käsityksiä ja kokemuksia mediakasvatuksen roolista ja sisällöstä omassa työssä. Mediakasvatus on käsitteenä laaja, mikä näkyi myös vastauksissa. Valtaosa kyselyyn vastaajista työskentelee kirjastoissa, ja suuressa osassa vastauksissa mediakasvatuksen roolia omassa työssä kuvailtiin ensisijaisesti kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastuksen näkökulmasta. Mediakasvatuksen roolia ja sisältöjä omassa työssä kuvattiin myös esimerkiksi kirjavinkkauksen ja lukuinnostamisen, ohjelmistojen ja tietotekniikan opastuksen, viestinnän sekä nettietiketin näkökulmasta. Mitä muuta mediakasvatus voisi olla? Entä mihin kaikkialle mediakasvatus voi ulottua myös kirjaston ja oppilaitosten seinien ulkopuolella? Tähän liittyviä pilotointeja tullaan ERNOD-hankkeessa tekemään erityisesti mediaklubeissa, joita järjestetään yhteistyössä muun muassa kirjastojen, erityisnuorille koulutusta tarjoavien toisen asteen oppilaitosten ja järjestöjen kanssa.

”Tietojen vaihtoa maahanmuuttotyötä tekevien kanssa”

Kyselyvastauksissa sivuttiin myös monialaisen yhteistyön kehittämistä nuorisotyössä. Esille nostettiin esimerkiksi tarve kuulla maahanmuuttotyötä tekevien ammattilaisten kokemuksia siitä, millaista toimintaa kirjastot voisivat tarjota vastaanottokeskuksien asiakkaille. Tämä monialaisen yhteistyön kehittäminen on myös keskeinen osa tätä hanketta, jossa tullaan jäsentämään ”kolmannen työn” käsitettä käytäntöön. Kolmannella työllä tarkoitetaan ammattialojen rajapinnoilla olevaa yhteistyötä tai yhteistä työtä, mikä ei ole välttämättä kenenkään ammattialan perustehtävää, mutta mikä voi muuttua ammattialan perustehtävän osaksi. Kolmannen työn näkökulmasta tässä hankkeessa toteuttavat monialaiset koulutukset tukevat myös asiantuntijaverkostojen ja yhteistyömenetelmien luomista nuorten kanssa toimivien kesken. Tavoitteena on löytää selkeitä tapoja toimia yhteisen päämäärän eli nuorten osallisuuden edistämisen vuoksi.

 

Sanna Lappalainen, projektipäällikkö
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus

Hymynaamat auttavat Ohjaamojen palautteen keräämisessä

Yhtenä osana Ohjaamojen tuki -hankkeen toimintaa on Etelä-Savon ohjaamoihin hankittu käyttöön laitteita välittömän palautteen keräämistä varten. Kyseessä on yksinkertainen keino saada palautetta suoraan nuorilta jotka käyttävät Ohjaamojen palveluita. Käytännössä kokeilussa ovat mukana kaikki alueen fyysiset toimipaikat Mikkelin Olkkari, Pieksämäen Pientare sekä Savonlinnan Intola.

Alkuperäinen idea palautteen keräämisestä on peräisin nuorilta. Keväällä 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen järjestämässä nuorisotakuun neuvottelukunnassa Juvalla nuoret esittivät toiveen mahdollisuudesta yksinkertaiseen palautteen antamiseen. He myös toivoivat mahdollisuutta nähdä oman panoksensa vaikutuksen palveluiden kehittämiseen. Nyt alkaneessa kokeilussa kehitetään käytäntöjä tämän toiveen mukaisesti palautteen keräämisessä ja vaikutusten näkyväksi tekemisessä.

Kolmen päätelaitteen lisäksi Ohjaamojen tuki -hankkeella on käytössään myös mahdollisuus omilla verkkolaitteilla annettavan palautteen keräämiseen. Tuolloin on mahdollista myös laajentaa tutkimusaluetta koskemaan myös muita Etelä-Savon kuntia joissa hankkeen aikana kehitetään palvelupilotteja nuorten tukemiseksi.

Ensimmäiset kyselyt vuoden 2015 puolella on aloitettu kysymällä yksinkertaisesti kahta asiaa:

1. Kuinka mukava oli käyntisi tänään?
2. Kuinka hyvin käynti vastasi odotuksia siitä miksi tulit?

Näihin kysymyksiin voi vastata valitsemalla neljästä eriasteisesti ilmeikkäästä hymynaama vaihtoehdosta. Laitteet rekisteröivät vastaukset ja verkossa olevan raportointiohjelman avulla näistä voidaan koostaa tilastoja, muodostettuna esimerkiksi viikonpäivien ja vuorokaudenajan mukaan. Palautteesta pystyy näin ollen arvioimaan yleisesti Ohjaamo-palveluiden onnistumista nuoren näkökulmasta, sekä kartoittamaan eri aikoihin tarjotun toiminnan vaikutusta vastauksiin.

Huhtikuun 2017 loppuun asti kestävän 18kk mittaisen kokeilun aikana kysymysten asettelua, määrää, kestoa ja sisältöä pystytään muokkaamaan laajasti. Kyselyiden kehittäminen tehdään yhteistyössä Ohjaamotoimijoiden kanssa ja suunnitteluun tulee osallistumaan myös opiskelijoita.

Välittömän palautteen kerääminen ja palautteen käsittely on yksi osa Ohjaamojen tuki -hankkeen tavoitetta; Arvioidaan ja kehitetään palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Nuoren näkökulmasta pyritään siihen että Ohjaamojen käyttäjille syntyisi kokemus osallisuudesta, eli siitä että heidän näkemyksillään ja aktiivisuudellaan on merkitystä kokonaisuuden kannalta. Yksi Ohjaamotoiminnan valtakunnallisistakin määritteistä on että työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä nuorten kanssa. Tämä kokeilu on yksi osatoteutus hankkeessa tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Ensimmäisten kolmen viikon aikana kerätty palaute on ollut pääosin enemmän positiivista kuin negatiivista. Kyselyyn jätettyjä vastauksia on kolmelta paikkakunnalta kertynyt jo yli 150.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Heikki Kantonen
TKI-asiantuntija

Opinnollistaminen osana hanketoimintaa – opiskelijat miettimässä INNO-työpajassa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia sekä niiden mittaamista

Hanketyöskentelyn yhtenä tärkeänä tavoitteena on sisällyttää hankkeeseen liittyviä keskeisiä sisältöjä myös opiskelijoiden opintoihin. Luotuo-hankkeen osalta luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksiin ja niiden mittaamiseen matkailun näkökulmasta paneutui ylempää AMK-tutkintoa suorittava, jo työkokemusta omaava ”konkariryhmä” (H8215SJ), joka on aloittanut opintonsa syksyllä 2015.

”Konkarit” ideoimassa INNO-työpajassa 30.10.15 opintojakson Tutkivan kehittämisen perusteet ja menetelmät puitteissa

Monimuotoisen ja monenlaisia ajatuksia sisältäneen muutaman tunnin työskentelyn aikana kiteytyi aihepiiristä kolme keskeistä lopputuotosta . Yhdessä työryhmässä nähtiin tärkeänä kehiteltävänä asiana ammattilaisten yhteistyöverkosto esim. fysioterapian ammattilaisten ja matkailun ammattilaisten, vaikkapa luontoliikuntaa ja muita vastaavia toimintoja ohjaavien henkilöiden kesken. Keskeisenä verkoston toiminnassa nähtiin yhteistyö ja ammatillisen osaamisen hyödyntäminen molempiin suuntiin, esim. terveysalan ja fysioterapian tarve hyödyntää  luontoliikuntaosaajien ammattitaitoa kuntoutuksessa. Ja toisinpäin tarkasteltuna luontoliikuntaa ja – matkailupalveluja tarjoavat henkilöt voisivat tarvittaessa hyödyntää terveysalan ja fysioterapian osaamista toimintojensa suunnittelussa ja toteutuksessa.

Toinen työryhmä pohti voisiko teknologia auttaa oppimaan ja tukea luonnossa liikkumista esim. aistimiseen, keskittymiseen, motoriikkaan ja tarkkaavaisuuteen liittyen. Esimerkkeinä tuotiin esille veneen keinuminen, sen aiheuttamat tuntemukset ja tarvittava tasapainon hallinta. Luonnonlukutaidon osalta tuotiin esille mm. tuuli: miltä tuuli tuntuu, mistä suunnasta tuulee? Miten valitaan järkevästi matkan suunta ja pituus tuulisella säällä vaikkapa jäällä luistellessa? Työryhmä esittikin ajatuksen ”luontosimulaattorista”, jossa voisi saada aistimuksia luontoäänistä ja – tuntemuksista. Tästä ”kuningasajatuksena” esille nousi lentokentille sijoitettava ”luontomuna”, jonka virikkeenä toimi joillakin lentokentillä olevat yksityiseen lepäämiseen tarkoitetut ns. unimunat.

Kolmas työryhmä ideoi luontobussin, jota voi tarpeen mukaan käyttää vain kuljetukseen esim. kotoa luontokohteiden äärelle. Mahdollisina kohderyhminä ajateltiin ryhmiä, joiden on hankala päästä omatoimisesti kotoa liikkeelle. Esimerkkeinä tämän tyyppisistä ryhmistä tuotiin esille masentuneet ja väsyneet äidit tai ikäihmiset. Toinen keskeisempi käyttötarkoitus olisi elämyksellisyys eli luontoelämyksiä olisi tarjolla jo bussimatkan aikana. Elämykset olisivat luontoääniä, bussissa olevia kuvia tai mahdollisesti luontovideoita. Tämän vaihtoehdon osalta esille nousivat keskeisesti ulkomaiset matkailijat, joille tarjottaisiin elämyksiä jo matkalla mahdolliseen luontokohteeseen.

Helka Sarén

lehtori, terveysalan asiantuntija Luotuo-hankkeessa

 

 

Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana

Voivatko puun käytön lisäämiseen tähtäävät toimet olla sopusoinnussa luonnon monimuotoisuuden kanssa? Voidaanko edes ajatella näitä erilleen? Tai voidaanko metsätaloutta harjoittaa ilman monimuotoisuuden huomioon ottoa?

Biotaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja käytetään monipuolisesti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä edistää talouskehitystä ja luo uusia työpaikkoja kestävän kehityksen mukaisesti. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen ja vesistöjen biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Biotalouteen kuuluu olennaisena osana myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti.  Suomen biotaloudesta noin puolet on metsäbiotaloutta. (TEM 2014)

Metsätieteen päivässä 2015 käsiteltiin biotaloutta monelta näkökulmalta. Puun käytön lisääntyminen ja sen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, puunhankintaan, työllisyyteen, aluetalouteen ja metsien käsittelyyn. Metsäteollisuuden uudet investoinnit, jotka ovat meneillään ja jo päätetty, lisäävät arvioiden mukaan puunkäyttöä vähintäänkin noin 10%:lla. Hurjimmat arviot puun käytön lisäyksestä ovat noin 20%.

Puunhankinnan onnistumisen edellytyksenä ovat toimivat puumarkkinat ja tätä kautta puun liikkeelle saanti. Metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta, metsien omistusrakenne on muuttunut sellaiseen suuntaan, että enää ei olla taloudellisesti riippuvaisia metsätuloista. Lisäksi tietämys metsien hoitoon liittyen on vähenemässä.

Valtion rahoituksen vähennyttyä teiden kunto on rapautunut ja vaikuttaa negatiivisesti puukuljetusten onnistumiseen. Edellytykset puuhuollon ympärivuotiselle toimivuudelle on oltava ja tarkoittaa olemassa olevan infran ylläpitoa ja parantamista.

Hakkuita joudutaan kohdistamaan entistä vaativammille kohteille, joista esimerkkinä ovat turvemaat. Noin neljännes nykypuustosta sijaitsee tällä hetkellä turvemailla ja erityisesti pohjanmaalla ne ovat pinta-allisesti noin puolet hakkuista. Turvemaiden erityispiirteet täytyy osata tunnistaa, jotta puunkorjuu saadaan onnistuneesti tehtyä.

Lopuksi kaiken tämän onnistumiseen tarvitaan osaavia hakkuu- ja ajokoneen kuljettajia sekä puutavara-autoilijoita. On laskettu, että tarve uusille osaajille olisi jopa 900 henkilöä/vuosi. Toimivat koulutukset, alan houkuttelevuus ja alalla pysyminen ovat avaintekijöitä.

Kati Kontinen, tutkimuspäällikkö, metsätalous- ja kuituteknologia

Aivovinkki 10. Tutkimusprofessori Minna Huotilainen tähtää mutkattomaan työntekoon

Aivot ja työ –seminaarin pääpuhujaksi olemme kutsuneet tutkimusprofessori Minna Huotilaisen. Huotilainen on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, joka tutkii ihmisen muistia, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Hän työskentelee Aivot ja työ – tutkimuskeskuksessa, jossa kehitetään työelämää uusimman aivotutkimustiedon avulla. Tutkimushankkeissaan Huotilainen selvittää muun muassa kognition ongelmia esimerkiksi työuupumuksessa tai erityisen vaativassa tietotyössä. Lisäksi hän tutkii sikiö- ja vauva-aikaista muistia ja oppimista sekä musiikkiharrastuksen vaikutuksia aivotoimintaan.

Huotilaisen tavoitteena on, että jokainen voisi tehdä työtä innolla, ilman turhia hidasteita. Miten se onnistuisi käytännössä paremmin? Entä mitä tarkoittaa kognitiivinen ergonomia? Muun muassa niistä Huotilainen puhuu seminaarissa.

Kognitiivisella ergonomialla parempaa työhyvinvointia

Yksi Huotilaisen erityisosaamisalueista onkin kognitiivinen ergonomia, mikä tarkoittaa työn sekä työvälineiden, -ympäristöjen ja -tapojen yhteensovittamista ihmisen tiedonkäsittelykykyjen ja -rajoitusten kanssa. Ihmisen ja koneen yhteistyö ja työn tekemisen tavat ovat uusi tutkimusalue, jolla raotetaan ovea tulevaisuuteen. Huotilainen uskoo, että tietokoneista ja roboteista voi tulla ihmisille oikein hyviä työkavereita, kun ne suunnitellaan ihmisen ominaisuudet tuntien.

Musiikki tehostaa aivotyötä

Huotilainen tutkii Työterveyslaitoksella myös musiikin hyötyjä töissä. Hänen mukaansa musiikin kuuntelu ennen vaativaa henkistä ponnistelua parantaa keskittymiskykyä ja lisää mielenrauhaa. Musiikin tekeminen tai kuunteleminen voi myös vähentää työstressiä.

Huotilaisen mukaan musiikin harrastaminen ylipäänsä parantaa keskittymiskykyä ja muistia. Soittaminen ja laulaminen auttavat torjumaan pieniä aivovaurioita, joita vanheneminen väistämättä tuo mukanaan. Missä tahansa iässä aloitettu musiikkiharrastus tekee hyvää aivoille.

Vielä ehdit ilmoittautua 3.12. pidettävään Aivot ja työ -seminaariin kuuntelemaan Minna Huotilaista ja muita asiantuntijoitamme Mikkelin Kasarmin kampukselle.

Minna Huotilaisen esittely Työterveyslaitoksen sivuilla
Musiikki purkaa stressiä

Näppiksen äärellä olivat liiketalouden opiskelijat, Aivot ja työ -seminaaria valmistelevat  Miia Hämäläinen, Rosa Haikarainen, Henna Mikkonen & Elina Kylliäinen

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

 

Ohjaamo-toiminnan rajoilla

Marraskuisen aamun pimeys, talven ensimmäisiin lukeutuva lumisade, kiihkeä keskustelu ja iloinen naurunremakka tahdittivat matkaa, kun Ohjaamo-toimijat ympäri Etelä-Savoa kerääntyivät Enonkoskelle pohtimaan Ohjaamo-toiminnan rajapintoja. Pieni ja monesta näkökulmasta syrjäinen Enonkosken kunta valikoitui tapahtumapaikaksi yhteisellä päätöksellä. Ohjaamojen tuki -hankkeen aikana on tavoitteena järjestää yhteisiä tilaisuuksia eri puolilla maakuntaa niin, että jokaisella olisi vuorollaan lyhyt matka.

Tilaisuudessa kohtasi monipuolinen osallistujakunta Ohjaamoista ja Ohjaamo-toiminnan mahdollistavista organisaatioista, kuntien edustajista, TE-toimistosta ja oppilaitoksista. Tilaisuudessa vaihdettiin paikallisten kuulumisten lisäksi Ohjaamo-palveluiden ajankohtaisia ajatuksia valtakunnalliseen toimintaan peilaten.

 

Toimijat suhtautuvat Ohjaamo-toimintaan kukin omalla tavallaan. Mikkelissä Olkkariin ja Savonlinnan seudulla Intolaan rakentuvia Ohjaamo-palveluita kehitetään EU-hankkeina, kun taas Pieksämäellä Pientare on alusta saakka toiminut kaupungin omalla rahoituksella.

Pienet kunnat vielä pohtivat Ohjaamo-toimintaan osallistumista omista lähtökohdistaan, eikä mittavaa uudistusta tule purematta nielläkään. Tärkeää on parhaansa tekeminen nuorten hyväksi ja eri toimijoiden välisten yhteistyöpaikkojen tunnistaminen ja hyödyntäminen. Tässä kunnilla on apunaan Ohjaamojen tuki -hanke, ja esimerkiksi Rantasalmen ja Joroisten kuntien kanssa uudenlaisten palvelukokeilujen suunnittelu on jo aloitettu.

Ajatusten herättäjänä päivän varsinaiseen aiheeseen kuultiin esimerkkejä rajapintatyöskentelystä Etelä-Savon sote-suunnittelussa. Iltapäivä käytettiin ryhmätyöskentelyyn, jossa mietittiin yksityiskohtaisesti Ohjaamo-toiminnan eri rajapintoja ja niiden huomioimista. Ohjaamo-palveluiden eri rajapinnoilla, kuten työvoimapalveluissa, kouluyhteistyössä ja alueellisessa yhteistyössä, on omat ominaispiirteensä, mutta yhteisiä tekijöitä ovat mm. kumppanuusfiilis ja toisen työarjen ymmärtäminen, asiakaslähtöisyys ja nuoren ”saattaen vaihtaminen” toimijalta toiselle, sähköiset palvelut henkilökohtaisen kontaktin jatkeena ja erilaisten sosiaalisten medioiden hyödyntäminen.

Tärkeää on myös pystyä vakuuttamaan kuntapäättäjät:

17.11. järjestetyn tilaisuuden materiaalit ladataan Etelä-Savon ELY-keskuksen pedanet-sivuille. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Ohjaamojen tuki -hanke ja Etelä-Savon ELY-keskus. Kiitos aktiivisille osallistujille ja kaikille halukkaille lämmin tervetulotoivotus  seuraavaan tapahtumaan!

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Aivovinkki 9. Resilienssi on tärkeä työväline

Muistele, mitä tapahtuu, kun kuulet esimieheltäsi tai asiakkailtasi negatiivista palautetta. Romahtaako itsetuntosi saman tien, ja ajattelet olevasi huonompi kuin muut, vaiko uskotko itseesi ja tiedät, että tulet selviämään tilanteesta?

Ja resilienssi tarkoittaa…

Työelämän äkillisissä muutostilanteissa ihmisen minä joutuu koville. Siksi palautumistaidon kehittäminen on työhyvinvoinnin kannalta tärkeää. Resilienssi tarkoittaa stressinsieto-ja paineensietokykyä vaikeissa tilanteissa. Tämä kyky muodostuu seitsemästä eri ominaisuudesta, joita ovat asenne, itsetunto, keskittymiskyky, ajattelun joustavuus, sosiaalinen joustavuus, järjestelmällisyys ja toimintakyky.

Resilientti ihminen säilyttää tilanteen hallinnan odottamattomissa muutostilanteissa. Kun stressinsietokyky on vahva, hän ei lamaannu vastoinkäymisistä, vaan kääntää esteet vahvuudekseen.

Aivot toimivat parhaiten sallivassa ympäristössä

Psykologi Ville Ojasen mukaan 60 % ihmisen ominaisuuksista stressaantua ovat synnynnäisiä, mutta loppuja 40 %:a voi kehittää erilaisten harjoitusten avulla. Ensiksi on tärkeää poistaa tarpeettomat asiat mielestä ja keskittyä olennaiseen.

Kun ihminen saa työskennellä vapaassa ja sallivassa ilmapiirissä, hän pystyy toteuttamaan itseään paremmin. Seuraavan postauksen aihe voisikin olla se, kuinka me luomme työyhteisöön vapaata ja sallivaa ilmapiiriä ja samalla autamme aivojamme!

Linkkejä aiheeseen:
YLE: Vanhemmuus haastaa aivot
Resilienssin kehittäminen
Yllätysten hyödyllisyys ja resilienssi

Aiheesta kirjoittivat Aivot ja työ -seminaarin valmisteluissa mukana olevat liiketalouden opiskelijat Miia Hämäläinen, Rosa Haikarainen, Henna Mikkonen & Elina Kylliäinen

LISÄTIETOJA HANKKEESTA JA SEMINAARISTA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari

Aivovinkki 8. Armollisuus itselle on opittava taito

Usein kuulee sanottavan, että ”kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan”. Harvemmin asiaa tulee mietittyä niin päin, että kuinka itseään kohtelee. Myötätunnolla tarkoitetaan kykyä huomata kärsimystä sekä lievittää sitä. Muiden ihmisten virheistä aiheutuva paha mieli tunnistetaan ja sitä pyritään helpottamaan lohduttamalla. Kun itse tekee virheen, saattaa olla todella vaikea lohduttaa itseään. Tästä on kyse itsemyötätunnossa.

Opintopsykologina ja mindfulness-ohjaajana työskentelevän Mari Rauhalan sanoja lainaten – Jos haluat muuttaa jotain, tiedosta ensin, miten asiat konkreettisesti ovat. Tähän kiteytyy itsemyötätunnon perusajatus. Paha olo täytyy ensin huomata, jotta siihen voi puuttua.

Mihin tarvitsemme itsemyötätuntoa?

Vaikeat hetket ja ahdistuneisuus aiheuttavat helposti pahoinvoinnin kierteen, joka jatkuu ja aiheuttaa lisää ongelmia. Turhan kriittinen suhtautuminen itseään kohtaan saa lannistumaan pienistäkin vastoinkäymisistä. Tällöin on vaikea lannistuessaan nostaa pää ylös ja jatkaa eteenpäin. Itsemyötätuntoinen ihminen selviää tilanteesta helpommin, sillä hän sietää vastoinkäymisiä paremmin ja on armollisempi itseään kohtaan.

Itseään tulee kohdeltua vaikeina hetkinä ankarasti, koska petymme herkästi omaan toimintaamme. Itsemyötätunnon taito auttaa katkaisemaan stressin kierteen ja vähentämään perfektionismin taipumusta. Kaikessa ei tarvitse eikä voi olla täydellinen. Myöskään epäonnistumisia ei tule pelätä, koska jokainen tekee virheitä. Itsemyötätunto on jokaisen opittavissa ja kehitettävissä oleva taito.

Lisää Mari Rauhalan ajatuksia AIVOT JA TYÖ – seminaariin luennolla Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampuksella 3.12.2015.

LUE LISÄÄ
Itsemyötätunto
Itsemyötätunto, Mari Rauhalan sivut

Mari Rauhalaa jututtivat ja aiheesta kirjoittivat liiketalouden opiskelijat Miia Hämäläinen, Rosa Haikarainen, Henna Mikkonen & Elina Kylliäinen

LISÄTIETOJA
Tuulevi Aschan, Projektipäällikkö
Työhyvinvointiakatemian MAMK-osahanke
Työhyvinvointiakatemia Facebookissa
Somehaut #työhyvinvointiakatemia #aivotjatyöseminaari