Ohjaamojen tuki -hanke päättyy

Kaksi vuotta, kolme työntekijää, päämaja Mikkelissä. Kohteena Etelä-Savon maakunta: kolme Ohjaamoa, kolme kaupunkia, 11 kuntaa. 130 tavoitettua ammattilaista, 145 tavoitettua nuorta. 12 koulutustilaisuutta, 10 seudullista verkostotapaamista, 5 maakunnallista foorumia ja 25 nuorten tapahtumaa. Lukematon määrä erinomaisia yhteistyökumppaneita.

Näistä luvuista ja aktiivisesta kehittämisestä niiden ympärillä koostui Ohjaamojen tuki -hanke. Tänään se päättyy. Raportit on kirjoitettu, päätöskokoukset pidetty ja arkistokin pian valmiina.

Jos haluat vielä kertaalleen muistella, mitä kaikkea hankkeessa saatiin aikaan, selaile blogia taaksepäin tai tutustu tuoreisiin tuotoksiin:

Hankkeen päätösjulkaisu Ohjaamojen tuki – ammattilaisen apuna nuoren parhaaksi: Kokemuksia ja kehitysehdotuksia Etelä-Savosta on saatavilla verkossa. Jos luet mieluummin fyysistä kirjaa, ota yhteyttä, niin postitamme sinulle sellaisen!

Hankkeen loppuseminaarin sijaan päätimme kuvata talk show’n. Projektipäällikkö Sonja Miettisen johdolla aiheesta keskustelevat Saara Mughal (Joroisten kunta), Juuso Kautonen (Savonlinnan Ohjaamo Posse) ja Heikki Kantonen (Ohjaamojen tuki -hanke). Talk show on katsottavissa YouTubessa.

Kuva: Kuvitellen Oy

Hankkeen päättymisestä huolimatta kehittäminen jatkuu Ohjaamoissa ja kunnissa. Me täällä Xamkissa siirrymme uusiin haasteisiin Digillä Duuniin! -hankkeen parissa. Kiitos yhteistyöstä hankkeen aikana ja intoa ohjaukseen! Tavataan taas!

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Näin toimii verkosto

Ohjaamojen tuki -hankkeen viimeinen koulutus verkostotoiminnan suunnittelusta ja edistämisestä järjestettiin Mikkelissä 16.5.2017. Koulutuksen tarkoituksena oli tukea nuorten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen ja ammattilaisverkostojen toimintaa. Kouluttajana toimi lehtori Anne Leppänen Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Koulutus oli fasilitoiva ja käytännönläheinen – sisällöt syntyivät osallistujista.

Verkostoyhteistyössä haasteita asettavat toimijoiden eritasoinen sitoutuminen ja verkostojen koko – isoissa verkostoissa on helppoa jäädä seinäruusuksi. Pienissä ryhmissä toimiminen pakottaa jokaisen osallistumaan. Verkostotoimijoille tulisi myös antaa erilaisia tapoja osallistua verkoston toimintaan. Verkoston vetäjän tehtävänä on varmistaa, että toiminta on kaikille kiinnostavaa ja motivoivaa ja että se tuo lisäarvoa omaan työhön.

Verkoston toiminta perustuu vahvasti viestintään ja vuorovaikutukseen. Verkostotoimijoiden on hyvä tulla tutuiksi toisilleen ja ryhmäytyä, mutta toiminta ei saa kuitenkaan liikaa henkilöityä. Verkostossa tulee saavuttaa yhteisymmärrys yhteisistä asioista (esimerkiksi ”matala kynnys” voi tarkoittaa täysin eri asiaa Ohjaamo-toimijalle kuin mielenterveyshoitajalle).

Verkostotoiminta on tiimipeliä myös oman organisaation sisällä. Johtajan täytyy antaa työntekijöille tietoa oman organisaation asioista ja valtuutus niiden viemiseen verkostoihin. Työntekijät taas toimivat lähetteinä verkostojensa ja oman organisaation välillä – viestin täytyy kulkea molempiin suuntiin ja levitä.

Muista verkostoituessasi:

• tunnista oma osaaminen ja rooli osana verkostoa
• luota muihin ja kunnioita eri toimijoiden näkökulmia ja ammattitaitoa
• pyri yhteistyöstä yhteiseen työhön

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Uusia näkökulmia Rantasalmen nuorten työpajan arkeen

Toukokuisena perjantaina pöytä oli katettu kauniisti ja keittiöstä leijailivat herkulliset tuoksut vierailijoita ystävällisesti tervehtien. Pitkän pöydän äärelle kokoontui nuorten ohjauksen ammattilaisia sekä päivän tarjoiluista vastannut nuori mies. Tarjolla oli kreikkalaista salaattia, perunamuusia ja juustoinen lihamureke. Pitkään kestänyt yhteistyö Rantasalmella sijaitsevan nuorten työpaja Remmituvan kanssa oli tulossa päätökseensä ja aterioinnin lomassa muisteltiin yli vuoden aikana koettuja iloja ja onnistumisia.

Kuva1: Nuorten antamia merkityksiä Remmituvalle

Vaikka Rantasalmen kunta ei heti hankkeen alkuvaiheessa ollut ollenkaan mukana hankekumppaneissa, oli heidän kanssa kuljettu matka yksi monipuolisimmista ja erityisesti nuorten itsensä näköinen kokonaisuus. Remmituvan arjessa pystytään mukauttamaan toimintaa tilanteen mukaan, ja ohjaajilla on myös sydän paikallaan. Toiminnassa mukana olevat nuoret aikuiset ovat pääsääntöisesti päihde- ja mielenterveysongelmaisia.

Yhteistyö Remmituvan kanssa alkoi tammikuussa 2016 nuorten tapaamisilla ja nuorten oman viikko-ohjelmapäivään tutustumisella. Nuoret saivat itse kuvailla kaikkea sitä mitä työpaja heille merkitsee, sekä kertoa kaikesta mikä heille itselle on elämässä tärkeää. Ohjaajien kanssa keskusteltiin kehittämisen tarpeista toiminnan järjestäjän näkökulmasta, ja kasaan saatiin hyvät pohjatiedot kehittämistyön aineksiksi.

Pajan toiminnan rakenne nuorten perjantaipäivien osalta oli jo valmiiksi toimivan oloinen, mutta silti nuorten sitoutumisen eteen oli tehtävä töitä. Runsas vapaus ohjaamisessa ei aina ole toimivaa, eikä myöskään liika tiukkuus. Kultainen keskitie löytyy selkeistä aikatauluista ja tavoitteista, mutta niin että tarkasti sovitun sisällä voi olla joustoa. Sitoutumiseen auttaa nuorten mahdollisuudet päästä tuottamaan omaa sisältöä päivään, sekä kiitos päivän aikana. Remmituvan osalta keskityttiin juuri näiden rakenteiden luomiseen.

Nuorten päivän peruselementit:

• Aamukahvi ja päivän avaus
• Aamupäivän aktiiviaika
• Ruokatauko
• Iltapäivän aktiiviaika
• Yhteenveto päivän asioista
• Päivän päätös

 

                                                                    Kuva2: Taiteelliset lahjat nuorten voimavarana

Ryhmän perusrakenne pitää sisällään jokaisen nuoren kuulumispuheenvuoron päivän avauksen yhteydessä, sekä positiivisen palautteen kierroksen yhteenvedon aikana. Perustoiminnan rakenteen muotoilun lisäksi kehitettiin teemallisia sisältöjä toiminnan aktiiviaikaan. Näitä sisältöjä toteutettiin kolmena päivänä.

• Itsetuntemuksen teemapäivä
• Mediataitojen teemapäivä (yhteistyössä #ERNOD – hankkeen kanssa)
• Retki lähimpään Ohjaamoon (Ohjaamo Posse, Savonlinna)

Toukokuisena perjantaina käydyt keskustelut kertoivat yhteistyön olleen toimivaa ja mukavaa. Erityisesti ilahdutti myös tieto siitä että ruokatarjoilusta vastannut hankkeen toimintoihin osallistunut nuori oli tiettävästi siirtymässä opiskelemaan ravitsemuspuolen ammattiin. Hienoa että on paikka jossa nuorten omat visiot tulevaisuudesta saavat elää ja kasvaa.

Rantasalmella kehitettyjä ja hyväksi koettuja toimintamallin elementtejä tullaan hyödyntämään nyt päättyvän hankkeen jälkeen tulevissa ponnisteluissa Digillä Duuniin! – hankkeen toimenpiteissä. Nuorilähtöisyys ja myönteinen palaute muodostavat erinomaisen sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoiminnan perustan.

 

Heikki Kantonen

TKI-asiantuntija

Lisää hankkeen kuntapiloteista ja myös muista toiminnoista löytyy tuoreesta loppujulkaisusta; Ohjaamojen tuki – ammattilaisen apuna nuoren parhaaksi: Kokemuksia ja kehitysehdotuksia Etelä-Savosta

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-011-1

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

 

Nuoret tuunasivat palvelukartan Heinävedellä

Ohjaamojen tuki – hanke on toteuttanut Etelä-Savon kunnissa keskenään hyvin erilaisia palvelukokeiluita, ja yksi selvästi muista poikenneista kehittämistöistä saatiin kevään aikana päätökseen Heinäveden kunnassa. Prosessi oli monivaiheinen ja suoraan nuoria osallistava. Vaikka kunta on yksi Etelä-Savon pienimmistä, oli mukana työskentelyssä yhteensä kymmeniä eri-ikäisiä nuoria sekä useita heidän vuokseen työtä tekeviä ammattilaisia.

Kaikki lähti liikkeelle kevättalvella 2016 kun nuorten ohjaus- ja palveluverkoston jäseniä kokoontui piirtämään kuvaa siitä minkälaisia palveluita ja kenen toteuttamina Heinävedeltä löytyy. Lisäksi pyrittiin hahmottamaan palveluiden linkittymistä toisiinsa. Flapeilla, tusseilla ja post –it lapuilla muodostettiin visuaalinen kokonaisuus josta ei saanut juuri mitään tolkkua. Näin ollen looginen seuraava askel prosessissa oli näyttää kuvaa nuorille ja kysyä miten asiat tulisi esittää. Nuorten tapaaminen onnistui saman kevään aikana tuottaen selkeitä ajatuksia.

Kuva1: Nuoret visioimassa kokonaisuuden rakennetta

Yksi selkeä mielipide liittyi siihen että mitään paperikarttoja ei tähän maailman aikaan enää tarvita, vaan kaikki pitää laittaa verkkoon. Toinen selkeä näkökulma oli myös se että ruudulla ei saa olla liikaa tietoa yhdellä kertaa ja valinnan mahdollisuuksien tulee olla selkeitä. Pitkiä klikkailuketjuja ei myöskään kaivattu, ja lyhyen surffauksen jälkeen tulee jo löytää oikea palvelu yhteystietoineen. Heinävedellä jo käytössä ollut Savon alueen nuorisotiedotusportaali Po1nt.fi koettiin kunnan osalta hieman sekavaksi, tiedot osin vanhentuneiksi ja lisäksi portaalin tunnettavuus oli nuorille huono. Koska palvelu oli teknisesti kuitenkin olemassa, päätettiin ruveta työstämään sitä enemmän nuorten toivomusten kaltaiseksi.

Varsinainen sivustojen muokkaus tehtiin lukion ATK-oppituntien puitteissa kolmen eri tapaamisen aikana. Ensimmäiseksi kerrottiin mitä halutaan tehdä ja miten päivitystyökalu toimii, tämän jälkeen luotiin tekstiä ja siirrettiin faktoina tiedossa olevia palvelutietoja portaaliin. Viimeisellä kerralla kokonaisuutta testattiin monilla eri laitteilla ja verkkoselaimilla, mukaan lukien puhelimet ja tabletit. Pienet puutteet ja viilaukset hoidettiin ammattilaisvoimin. Viimeinen tunti toteutettiin keväällä 2017, jolloin prosessi oli edennyt kaikkiaan hieman yli vuoden.

Heinäveden Po1nt –sivut saivat rakenteen jossa jokaista seitsemäätoista eri palvelua varten on olemassa yksinkertainen virtuaalinen ”palvelukortti” jonne voi ohjautua usean eri yläotsikon kautta.  Suuret yläotsikot muodostettiin nuorten toivomusten mukaan seuraavasti:

1. Harrastukset ja vapaa-aika
2. Terveydenhoito
3. Henkilökohtainen tuki
4. Koulu ja opiskelu
5. Työ ja työnhaku
6. Rahalliset tuet/talous

Ohjautuminen oikean palvelun luokse tapahtuu nuoren näkökulmasta henkilökohtaisen tarpeen mukaan, ja tarvittavat yhteystiedot tai linkit yhteydenottoon löytyvät 2-3 klikkauksen päästä etusivulta.

Kuva2: Surffailunäkymä Po1nt -palvelussa

Nyt käytetyn logiikan mukaan lähes mikä tahansa tiedotusportaali olisi päivitettävissä nuorten toivoman logiikan mukaisesti, ja prosessi toteutettavissa nuorten kanssa yhdessä. Heinäveden kunnan osalta nuorten osallisuusaste oli suuri, jonka vuoksi varmistettiin myös kymmenien nuorien olevan tietoisia nuorten omasta tiedotusportaalista. Po1ntista tuli aiempaa enemmän ”nuorten oma juttu” tällä tavoin.

Yksi haaste jatkossa on pitää tietoja ajan tasalla. Jo nyt käydyn prosessin aikana osa palveluista siirtyi uusien organisaatioiden alle, osa työntekijöistä vaihtui ja yhteystiedot muuttuivat. Seuraava askel olisikin ylläpitää nuorten ryhmää joka yhdessä pääkäyttäjän kanssa vastaa tietojen oikeellisuuden testaamisesta.

Tällä hetkellä luotuun kokonaisuuteen pääsee tutustumaan osoitteessa: http://www.po1nt.fi/fi/kunnat/heinavesi/

Lisää hankkeen kuntapiloteista ja myös muista toiminnoista löytyy julkaisusta; Ohjaamojen tuki – ammattilaisen apuna nuoren parhaaksi: Kokemuksia ja kehitysehdotuksia Etelä-Savosta

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-011-1

Toivottavasti entistä useammat nuoret pääsevät oikeiden asioiden äärelle!

Heikki Kantonen

TKI-asiantuntija

— — —

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Kuntien Ohjaamo-palvelukokeilut muuttumisleikissä

Ohjaamojen tuki -hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuului Ohjaamo-palvelukokeilujen toteuttaminen Etelä-Savon pienissä kunnissa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Kahden hankevuoden aikana pääsimme ideoimaan ja toteuttamaan seitsemän erilaista pilottia.

Palvelumallien kehittäminen aloitettiin jo hankkeen alkuvaiheessa, kun tehtiin kuntakierrosta ja selvitettiin kunkin kunnan tilannetta ja tarpeita. Tämän jälkeen kuntien palvelukokeilut muotoutuivat Ohjaamojen tuen, kunnan ammattilaisten ja paikallisten nuorten yhteissuunnittelulla.

Palveluita kehitettiin pääasiassa kolmen teeman ympärillä:

• Nuorten osallisuus palveluiden kehittämisessä ja kunnallisessa päätöksenteossa
• Monialaisuuden lisääminen
• Ammattilaisverkostojen toiminnan tukeminen

Joka kunnassa palvelukokeilu oli omanlaisensa. Osassa tehtiin selkeitä tapahtumia, joissain taas kehitettiin olemassa olevien palveluiden toteutusta. Yksittäisistä toteutuksista voit lukea lisää blogin vanhemmista kirjoituksista.

Päät yhteen

Nyt kun hanke on pian päättymässä, kokoonnuimme vielä porukalla arvioimaan ja mallintamaan paikallisia Ohjaamo-sovelluksia. Palvelumallien hiomisessa apuna oli palvelumuotoilun ammattilainen, muotoilutoimisto ABCC, jolla on myös aiempaa kokemusta Ohjaamo-palveluiden mallintamisesta.

ABCC haastatteli jokaisen kunnan toimijat puhelimitse, minkä jälkeen tapasimme työpajan merkeissä Mikkelissä. Kuntien ja hankkeen toimijoista sekä yhteistyökumppaneista koostuvalla joukolla pääsimme vielä kerran pureutumaan kehitettyjen palvelujen timantteihin ja hiontaa kaipaaviin kohtiin. Palvelumallien viimeistely on vielä käynnissä ABCC:n konttorilla, mutta pian ne ovat saatavilla sekä omana kokonaisuutenaan että osana hankkeen loppujulkaisua. Jää odottamaan hyviä vinkkejä ja kokemuksia!

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Sano se selkeästi

Ohjaamojen tuki -hanke järjesti koulutuksen selkokielestä
Etelä-Savon nuorisoalan ammattilaisille.
Kouluttajana toimi Eliisa Uotila Selkokeskuksesta.
Koulutus pidettiin Mikkelissä 4.4.2017.

Nuorten ohjaajat osallistuivat koulutukseen. Kuva: Papunetin selkokuvat

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu
yleiskielestä. Selkokieltä on helpompi lukea ja ymmärtää,
jos tarvitsee tukea suomen kielen kanssa.

Selkokielestä on apua, jos suomi ei ole henkilön äidinkieli
tai henkilöllä on esimerkiksi luki- tai keskittymisvaikeus.

Miten kirjoitan selkokieltä?

Suunnittele selkoteksti kokonaisuutena.
Käytä yksinkertaisia sanoja ja kielen rakenteita.

Mieti, kenelle kirjoitat. Suunnittele selkoteksti yhdessä
kohderyhmäsi kanssa. Pyydä palautetta.

Mikä on tekstisi pääviesti? Onko aihe lukijalle tärkeä?
Valitse rohkeasti sopiva näkökulma.

Apua löydät verkosta

Voit lukea selkokielisiä uutisia verkossa
osoitteessa www.selkosanomat.fi
tai www.yle.fi/selkouutiset.

Tietoa, materiaaleja, työkaluja ja selkokuvia löydät
osoitteessa www.papunet.net
ja www.selkokeskus.fi.

Jos teet verkkosivut selkosuomeksi,
huomioi kielen lisäksi sivuston ulkoasu ja kuvat.
Ovatko valikot helppoja käyttää?

Suunnittele selkoteksti tarkasti. Kuva: Papunetin selkokuvat

Sonja Miettinen
Projektipäällikkö

Teksti on kirjoittajan selkokielinen harjoitus. Se ei ole selkokielen ammattilaisen tekemä tai tarkistama. Tekstissä on varmasti useita kehityksenkohteita, joten älä käytä sitä suorana esimerkkinä selkokielestä. Katso mieluummin parempia vinkkejä yllä olevista linkeistä tai pyydä koulutuksen materiaalit Sonjalta omia harjoituksiasi varten.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Kangasniemellä 360 asteen NY-tapahtuma

Kangasniemen nuoret kokoontuivat talvilomaa edeltävällä viikolla nuorisotalolle visioimaan ja kehittämään uudenlaisia yritysideoita, sekä pitämään hauskaa 12H – Nuori Yrittäjyys leirillä. Tilaisuus oli usean toimijatahon yhteinen ponnistus, ja kuului toimenpiteenä Xamk:n Ohjaamojen tuki – hankkeen kuntapilottikokonaisuuteen. Mukana toteutuksessa olivat lisäksi Kangasniemen kunta, Esedu, Kangasniemen 4H-yhdistys, SNO sekä Kangasniemeläisiä yrittäjiä.

Kuva1: Osallistujat nuorisotalon pihalla

Idea tapahtumasta syttyi jo kesällä 2016, ja kertaalleen jo siirrettykin tapahtuma saatiin toteutumaan hyvässä hengessä kylmänä ja kauniina päivänä 21.2.2017. Nuori Yrittäjyys – toimintaperiaatteen mukaisesti varsinainen toiminta tapahtumassa tapahtui nuorten itsensä ohjaamana. Tässä tapahtumassa ohjaustyö toteutui Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelijoiden toimesta.

Osallistujina oli 10 pääosin yläkoululaista nuorta jotka jakautuivat kolmeen ryhmään. Osa oli paikalla saadakseen kokemuksia yrittäjyydestä, osalle tärkeää oli hauskanpito ja joillekin se että tapahtumaan pääsi osallistumaan kouluaikana. Nuoret toimivat hyvin yhteen, ja tapahtuman myötä syntyi kolme upeaa yritysideaa. Kaksi ideaa keskittyi valokuvaukseen, ja yksi uudenlaisen koko perheen harrastuspalvelun perustamiseen. Osa ryhmistä lähti liikkeelle omasta osaamisestaan käsin, kun taas toiset miettivät sitä mitä palveluita omalla asuinalueella tarvittaisiin.

Kuva2: Ryhmä 360 työnsä alkumetreillä

Käytännössä päivän aikana leikittiin, syötiin ja keskityttiin yritystoiminnan perusasioihin. Ideat syntyivät suoraan osallistujilta, ja niiden pohjalta luotiin SWOT-analyysit ja liiketoimintasuunnitelmat. Myös yritysten nimet ja logot luotiin ja julkistettiin tapahtumassa. Päivän ohjelmaan mahtui myös kahden Kangasniemeläisen yrittäjän, Maria Rahikaisen (Kangasniemen Öljyhuolto oy) ja Joni Pietarisen (Rakennuspalvelu Joni Pietarinen) vierailut yrittäjätarinoiden kertojina.

Tapahtuman loppuhuipentumana nuoret esittelivät ryhmissä yritysideansa, ja kolmihenkinen raati arvioi tuotokset. Jokainen ryhmä onnistui vakuuttamaan tuomariston joillakin osa-alueilla, mutta vain yksi pystyttiin valitsemaan kokonaisuudessaan tapahtuman voittajaksi.

Mukana tapahtumassa oli myös sellaisia toimijoita jotka voivat edistää nuorten ideoiden käytäntöön viemisessä. Kangasniemen 4H-yhdistys pystyy tukemaan pienimuotoista 4H-yritäjyyttä, ja jo nyt ideoissa oli aineksia aloittamiselle. Illan viimeisen puheenvuoron piti kunnan elinkeinoasiamies Jukka Siikonen, joka myös toivotti kaikki yrittäjyydestä innostuneet keskustelemaan kanssaan.

Kuva3: Yritysideoiden logot

Tapahtuman voittajaidea oli hieman hankalasti 4H-yritykseksi taipuva 360° -niminen visio Kangasniemen Ankkuri-marketin tilojen uudelleen käytön suunnittelusta. Idean mukaan halli muunnetaan koko perheen activity-puistoksi, jossa pystyy harrastamaan muun muassa Paintballia, skeittausta, minigolfia, lasersotaa sekä frisbeegofia. Ravintolapalvelut järjestetään rakentamalla silta tien yli Kangasniemen Shellille. Suunnittelussa ei takerruttu pikkuasioihin, ja budjettikin kasvoi miljooniin euroihin.

Yhtenä haasteena lähes nuorten toiminnan järjestämisessä on aina tilaisuuksien markkinointi. Nyt osallistujia lähestyttiin vierailemalla kaikkien yläkoululaisten oppitunneilla, sekä myös lukion puolella. Jo aikaisemmin Ohjaamojen tuki – hankkeen toimenpiteissä hyväksi koettu keino osoittautui taas menestykseksi. Jokaiselle oppilaalle jaettiin henkilökohtainen kutsupaperi tapahtumaan, ja sitä kautta saatiinkin mukaan lähes kaikki osallistujat.

Kuva4: Markkinoitimateriaalia 30.1.2017

Kiitos onnistumisesta kuuluu kaikille järjestelyissä mukana olleille, sekä tietysti nuorille. Kokemus yrittäjyyden salaisuuksien aukeamisesta oli monelle tärkeää.

Heikki Kantonen

TKI-asiantuntija

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus

Etsivä nuorisotyö Ohjaamoissa

Aurinkoisena pakkaspäivänä seminaarisalillinen nuorisoalan ammattilaisia kokoontui pohtimaan etsivän nuorisotyön ja Ohjaamojen välistä suhdetta. Verkon välityksellä mukana oltiin kymmenissä kisastudioissa isompina ja pienempinä ryhminä. Teema onkin puhuttanut paljon niin etsivän nuorisotyön kentällä kuin Ohjaamoissa, joten kiinnostuneiden määrä ei yllättänyt. Vaikka yksiselitteisiä vastauksia ei ole, päästiin seminaarissa tarkastelemaan useita hyviä näkökulmia.

Toimi siellä, missä nuoret ovat

Ohjaamo on yhteistyön alusta, jossa ohjauksen voimavarat yhdistyvät – se ei sinänsä korvaa jo olemassa olevia palveluita, painottivat puheenvuoroissaan Kohtaamon projektipäällikkö Pasi Savonmäki ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Merja Hilpinen. Yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa on ensisijaista. Monella paikkakunnalla etsivät ovatkin osa Ohjaamoa, vaikka muitakin toimivia malleja on.

Etsivä nuorisotyöntekijä on aina oman ammattinsa erityisosaaja monialaisessa yhteistyössä. On tärkeää tunnistaa ja kunnioittaa toisen ammattitaitoa. Toimimalla yhdessä saavuttaa parempia tuloksia, kuin toimimalla rinnakkain.

Aamupäivän puheenvuoroissa korostettiin erityisesti palvelujen saavutettavuutta. Oleellista on jalkautuminen, joka on etsivän nuorisotyön peruspilari ja Ohjaamo-toiminnan edellytys. Molempien voimat yhdistämällä nuoriin voidaan saada vieläkin vahvempi yhteys.

Visuaaliset muistiinpanot seminaarista teki Kuvitellen. Lopullinen teos on nähtävillä Nuori2017-tapahtumassa Tampereella ja sosiaalisessa mediassa.

Kehitys on jatkuvaa

Niin etsivä nuorisotyö kuin Ohjaamotkin ovat eri paikoissa erilaisia. On myös tärkeää huomioida ne (pienet) paikkakunnat, joista kaupungeissa itsestään selvinä pidetyt palvelut puuttuvat, muistutti nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian johtaja Jussi Ronkainen. Mahdollisuus paikallisiin sovelluksiin ja joustavuuteen on molempien palveluiden suola.

Sekä aamupäivän puheenvuoroissa että iltapäivän paneelikeskustelussa nousi toistuvasti esiin palveluiden jatkuva kehittäminen. Etsivä nuorisotyö on vakiinnuttanut asemansa, mutta toiminnan ja toimijoiden täytyy kehittyä. Kymmeniä Ohjaamoja on perustettu pääasiassa hankerahalla, mutta ne eivät ole valmiita. Palveluita täytyy kehittää myös hankerahoituksen päättymisen jälkeen. Vahvojen toimijoiden välinen ”kehityskitka” vie palveluita eteenpäin ja auttaa tukemaan nuoria entistä paremmin.

Päivän tärkeimmän annin kokoavat panelistien vinkit: Kaikkien työn keskiössä ovat yhteiset nuoret, joten tutustukaa toisiinne, välttäkää päällekkäisyyttä ja kokeilkaa rohkeasti!

Kohtaamon Tuija Kauton johdolla keskustelivat Juuso Kautonen Savonlinnan Ohjaamo Posselta, Kimmo Hiltunen Vantaan etsivästä nuorisotyöstä, Tiina Teinilä Mikkelin Ohjaamo Olkkarista ja Sini Moberg Äänekosken etsivästä nuorisotyöstä.

Sonja Miettinen
Projektipäällikkö

Etsivä nuorisotyö Ohjaamoissa -seminaari järjestettiin 9.2.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampuksella. Monialainen seminaari syntyi monialaisena yhteistyönä: Juvenian ja Ohjaamojen tuki -hankkeen kanssa seminaarista vastasivat Kohtaamo Keski-Suomen ELY-keskuksesta, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Espoon kaupungin Etsivän nuorisotyön kehittämisen tuki -hanke. Lisäksi järjestelyihin osallistuivat Xamkin yhteisöpedagogi- ja IT-alan opiskelijat. Kiitos hyvästä yhteistyöstä!

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

SOME HALTUUN, MUTTA EI VÄKISIN -Etelä-Savon ohjaamolaiset viestintäkoulutuksessa

Tammikuun viimeisenä päivänä eteläsavolaiset ohjaamotoimijat kokoontuivat Mikkeliin hakemaan lisää käytännön vinkkejä viestintään. Kyseessä oli ohjaamojen tuki -hankkeen järjestämä viestintäkoulutus ohjaamotoimijoille. Viestintä tuntuukin olevan monen organisaation, myös ohjaamojen yksi päävihollinen. Tässä koulutuksessa avattiin hyviä viestintäkäytänteitä ja tehtiin tutuksi erityisesti sosiaalisen median hyödyntämistä omassa viestinnässään.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteisömanageri Aki Ilmanen saapui 50 -sivuisen powerpoint -esityksensä kanssa jakamaan omaa tietoaan ohjaamotoimijoille. Ilmanen on ollut osana Xamkin viestintäyksikköä yli kymmen vuotta ja hän on nähnyt sosiaalisen median kehityskaaren aitiopaikalta.

Ilmasen alustuksen keskeisiä sisältöjä olivat, että on oltava siellä, missä ne asiakkaatkin ovat. Ei riitä, että käyttää esimerkiksi vain Facebookia, koska iso osa ”asiakkaista” on myös muissa sosiaalisen median palveluissa, esimerkiksi instagramissa ja snapchatissa. Sosiaalisen median hallinta perustuu siihen, että viesti tuotetaan riittävän moneen kanavaa ja riittävän useaan kertaan. Saman viestin jakaminen kaikissa kanavissa ei toimi, vaan jokainen julkaisu on tehtävä julkaisukanava huomioiden. Esimerkiksi Instagramissa ei voi jakaa linkkejä, kun taas Twitterissä linkit ovat se juttu.

Lisäarvon tuottaminen on oleellista ja on mietittävä, miten kiinnostus herätetään. Miten sosiaalisen median käyttäjä saadaan kiinnostumaan omasta viestistä? Parhaiten tähän toimii se, että käytetään julkaisuissa kuvia, koska aivot prosessoivat visuaalista informaatiota 60 000 kertaa nopeammin kuin tekstiä. Kiinnostavuus on oleellista, koska pelkästään Facebookiin tulee 50 000 päivitystä kymmenessä sekunnissa. (Tästä linkistä näet, mitä tahtia Facebookia päivitetään: http://www.everysecond.io/facebook). Oikea ajoitus on myös tärkeää. Facebookia käytetään eniten illalla klo 19.00 – 21.00 välisenä aikana.

Ilmanen myös painotti, että sosiaalinen media on ”asiakaspalvelu -alusta”. Siellä olevat asiakkaat odottavat, että heidän viesteihinsä vastataan ja että he saavat sieltä oikeasti apua. Monesti sosiaalinen media mielletään vain tiedotuskanavaksi, mutta se on paljon muutakin. Se on paikka, jossa ihmiset viettävät hyvin paljon aikaa, joten siellä on oltava myös aktiivinen ja kommunikoitava takaisin, mikäli asiakas sitä odottaa.

Viimeisenä asiana Ilmasen lukuisista teeseistä jäi mieleen se, että tylsänkin voi kertoa hauskasti. tähän oiva esimerkki on Helsingin kaupungin rakennusvirasto, joka alkanut käyttämään viestinnässään hyvän maun mukaista huumoria. Viestit varmasti huomioidaan paremmin kuin perinteiset byrokratia jaarittelut. Rakennusvirastolla on Twitterissä lähes 18 000 seuraajaa.

Luennon jälkeen oli aika työskennellä ja pohtia, kuinka jokainen ohjaamotoimija voisi tehostaa oma viestintätoimintaansa erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kokosin tähän alustuksesta ja työskentelyistä nousseen muutaman ohjeen, joilla pääsee hyvin alkuun:

Osallista = Tällä tarkoitetaan sitä, että jokainen organisaatio hyödyntää omia asiakkaitaan viestinviejänä, esimerkiksi antamalla omat sosiaalisen median -kanavansa heidän käyttöön. Nuoret saavat itse tuottaa siis sisältöä näihin. Vastaava esimerkki löytyy jo Xamkin viestintäpalveluista, he antavat Instagram ja Snapchat tilinsä aina viikoksi opiskelijan tai pienen opiskelijaryhmän käyttöön ja he sitten päivittävät sitä hyvinkin vapaasti. Toki yhteiset pelinsäännöt on syytä sopia ja huomauttaa, että julkaisut edustavat myös kyseistä organisaatiota.

Kokeile = Aina ei voi tietää, mikä toimii, mutta aina voi kokeilla ja ottaa opikseen. On hyvä kokeilla erilaisia viestintäkäytänteitä ja kerätä kommentteja, mikä toimi ja mikä ei toiminut. Sosiaalisessa mediassa palautteen kertominen on helppoa ja monessa palvelussa näkee hyvinkin yksityiskohtaisesti, miten monta kertaa julkaisua on katsottu ja kuinka monta kertaa siitä on tykätty.

Ole oma itsesi = Monet menestyneet Tubettajat sanovat menestyksensä salaisuudeksi sen, että he ovat vain ”omia itseään”. Tämä toimii myös organisaatioiden kohdalla. Ei pidä lähteä vääntämään väkisin, vaan on kerrottava, siitä millaisia oikeasti ollaan. Sen voi kuitenkin tehdä hauskasti, koska Sosiaalinen Media on kuitenkin ensisijaisesti viihdettä ja ajankulua!

Pekka Pulkkinen
TKI-asiantuntija

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus

Joroisissa nuoret etsivät Seuraavaa Etappia!

Kuva1: tapahtuman mainoskuvan ylälaita

Tammikuinen torstaiaamu oli täynnä jännitystä, kun nuorten työpajojen väki alkoi pystyttää pöytiä Joroisten urheilutalolle jo reilusti ennen kello kahdeksaa. Itsehän olin lähtenyt matkaan jo kuuden maissa Mikkelistä, ja koko tapahtuman suunnittelu käynnistyi melkein vuotta aikaisemmin. Kyseessä on Seuraava Etappi! – tapahtuma, eli Työelämä & Opinto-ohjauksen päivä kaikille joroislaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Paikalle oli odotettavissa satoja nuoria, sekä noin 20 esittelypistettä.

Tapahtuman idea lähti noin 10 nuoren ryhmältä, joka osallistui kuulemistilaisuuteen samassa paikassa, joroisten urheilutalolla helmikuussa 2016. Kokoonpano tuolloin koostui nuorisovaltuuston jäsenistä, sekä nuorten työpajojen nuorista. Ryhmä mietti nuorten palveluiden tilaa ja kehittämistarpeita, päätyen siihen ajatukseen että kunnassa tulisi olla parempaa opinto-ohjausta, ja niin että se koskettaisi myös koulujen ulkopuolella olevia nuoria. Tapahtuman suunnittelu alkoi käytännössä tuolloin. Nuorten ryhmä kirjoitti lausunnon asiasta sivistyslautakuntaan, jonka jälkeen rattaat alkoivatkin pyöriä.

Suurin osa käytännön suunnittelusta sijoittui syylukukaudelle 2016, jolloin tapahtumajärjestelyn ydinryhmä muotoutui. Mukana olivat Ohjaamojen tuki – hanke, Nuorten työpajat, yläasteen opinto-ohjaaja, Joroisten lukio, etsivä nuorisotyö sekä Joroisten yrittäjät ry. Ideaa pyöriteltiin yhdessä, ja lopulta päädyttiin messutyyppiseen toteutukseen. Osallistujien motivoinniksi luotiin lomake, jonka perusteella heidän tulee kiertää esittelypisteillä, etsien erilaisia väyliä kohti omaa unelma-ammattia. Suurin osa osallistujista tuli mukaan kouluilta, ja olivat tehneet ennakkoon jo verkossa ammatinvalintatestin. Niille joilla testiä ei ollut tehty eikä oma unelma ollut vielä saanut alkukipinää, oli järjestetty urheilusalin keskelle piste jossa testin pystyi tekemään myös tapahtuman aikana. Keskellä salia sijaitsi myös osuuskunta Eihvelin järjestämä kahvila, joka toimi nuorten voimin koko tapahtuman ajan.

Kuva2: Salissa mukavasti nuoria

Esittelypisteillä olivat mukana lähes kaikki lähialueen ammattikoulut, ammattikorkeakoulut sekä yliopistot. Myös joroisten oma lukio edusti monelle mahdollista jatko-opintojen paikkaa. Lisäksi paikalla oli esittelyssä Osuuskuntatoiminta, Joroisten yrittäjät, sekä pieni määrä yrityksiä. Osa saattoi saada kontaktit kesätyöntekijöihin, tai TET-harjoitteluun. Pienimuotoista yrittäjyyttä suunnitteleville oli tarjolla myös tietoa 4H yhdistyksen tarjoamista mahdollisuuksista. Messualueelta oli löydettävissä myös TE-palveluiden ”työkkärin täti”, joka opasti ajantasaisesti työnhaun palveluihin.

Kantavana ajatuksena oli tarjota jokaiselle kävijälle jotakin, riippumatta siitä etsiikö jatko-opintoja, töitä vai muuten vain uusia tulevaisuuskuvia omaan elämään. Tapahtuman yleinen henki oli reipas ja kannustava, eikä kävijöistä tai esittelijöistäkään kenelläkään näyttänyt olevan huono päivä. Olihan Joroinen myös talven keskellä kauneimmillaan, ja ajankohtakin sopivasti uuden vuoden alkumetreillä.

Kävijöiden suoraa palautetta kerättiin Padlet-ohjelman avulla, ja sieltä tiivistetty palaute kehui erityisesti tapahtuman monipuolisuutta, keskellä ollutta kahvilapalvelua, tapahtuman käytännöllisyyttä sekä esittelijöiden tarjoamia makeisia. Kritiikkiä tuli siitä että suurten ryhmien tullessa paikalle yhtä aikaa, oli pisteillä hyvin ruuhkaista. Toisaalta kärsivällisimmät saivat myös mahdollisuuksia ruuhka-aikojen välissä käydä pitkiä keskusteluita kiinnostavimpien pisteiden pitäjien kanssa. Erityisesti Esedun metsäkonesimulaattoripisteellä ja yliopistojen standien kohdalla nuoret näyttivät viihtyvät hyvin.

Kuva3: Yksi idean alulle laittaneista nuorista palautetta antamassa

Jatkokehittämisen paikka on vielä siinä että paikalle saataisiin houkuteltua entistä enemmän paikallisia yrittäjiä, ja ehkä enemmän vielä pelillisiä elementtejä myös kävijöitä ohjaamaan. Varsinainen palautekokous ja jatkon suunnittelu ovat vielä edessä, mutta kyllä suunnittelun ja toteutuksen ydinryhmä toivoo tapahtuman toteutuvan myös seuraavana vuonna.

Kiitos kuuluu myös Pohjois-Pohjanmaan Ohjaamoväelle, tapahtuman nimen lainaamisen johdosta!

Heikki Kantonen
TKI-asiantuntija

— — —

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.