Monikulttuurisuus ohjauksessa, opiskelussa ja työssä

Maahanmuutto ja turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen lisäävät monikulttuurisuutta yhteiskunnassa. Muutos on huomioitava nuorten ohjauksessa ja palveluissa. Nuorten kanssa toimivat suhtautuvat tilanteeseen avoimesti, mutta tarvitsevat tukea ja koulutusta monikulttuurisuuden kohtaamiseen.

Erityistä tukea tarvitsevien nuorten asema palveluissa on myös Ohjaamojen tuki -hankkeen läpileikkaava teema. Ohjaamojen tuki -hanke ja Itä-Suomen aluehallintovirasto järjestivät Mikkelissä 6.4.2016 Monikulttuurisuus ohjauksessa, opiskelussa ja työssä – Kotoutumista ja yhteisöllisyyttä edistävä toimintakulttuuri: VII Uusi koulu -seminaarin.

Hyvän kotoutumisen eväät

Johtava asiantuntija Irja Sokka Etelä-Savon ELY-keskuksesta käsitteli maahanmuuttoa ja kotoutumista tilastojen valossa. Suomessa kotoutuminen tapahtuu turvallisessa arjessa: päiväkodissa, neuvolassa, jalkapallokentällä, Marttojen kokkauskurssilla, työpaikalla. Näin sadat tuhannet maahanmuuttajat ovat löytäneet paikkansa Suomessa.

Vuoden 2013 pakolaisnainen, burmalainen Mi Mi Po Hti puhui koskettavasti pakolaisuudesta ja kotoutumisestaan Suomeen. Hti pakeni sotilasjunttaa perheensä kanssa eläen ensin vuosia Burman metsissä ja sitten Thaimaassa pakolaisleirillä.

Htin perhe on asunut Suomessa vuodesta 2000 asti. Demokratia ja naisten oikeudet ovat hänelle merkittäviä asioita uudessa kotimaassaan. Suomi on hänelle ”home sweet home”, ystävällinen maa.

“En halunnut pakolaiseksi. Elämäni määräsi minut pakolaiseksi.”

Afganistanilaispakolainen, kielivalmentaja Jassin Rezai Mikkelin kaupungin työllisyyspalveluista painotti suomen kielen merkitystä kotoutumisessa. ”Savossa puhutaan savoa, suomen kieltä on pakko opiskella. Heleppo nakki!”

Myös suomalaisin tapoihin sopeutuminen on Rezain mielestä ensisijaista. Suomi on kellomaa, jossa pitää olla ajoissa paikalla. Suomessa vaaditaan kärsivällisyyttä, sitkeyttä ja aktiivisuutta. Hän on itse mm. opetellut kielen, käynyt armeijan ja opiskellut korkeakoulututkinnon Suomessa. Sisu kulkee mukana vähintään karkkiaskissa.

“Afrikkalaisilla on aikaa, suomalaisilla kello.”

Työn merkitys kotoutumisessa on valtava

Nuorisotutkimusverkoston tutkija Antti Kivijärven mukaan maahanmuuttajanuorten keskeinen tavoite on päästä kiinni koulutukseen ja työelämään. Suurin osa nuorista tarvitsee kuitenkin tukea. Heille näyttäytyvä ”virallinen Suomi” on byrokraattinen ja sektoroitunut, mutta palvelujärjestelmä kehittyy vähitellen avoimemmaksi ja selkeämmäksi.

Työn merkitystä kotoutumisessa painottivat myös Mi Mi Po Hti ja  Jassin Rezai. Jokaisella on oikeus kehittyä ja näyttää omat kykynsä sekä kannustaa ja saada kannustusta. Kaikkien pitää tehdä ahkerasti töitä, mutta maahanmuuttajilta työn saaminen ja työnteko Suomessa vaatii panostusta ”potenssiin 10”.

Työpajat ja koulutusmateriaalit

Iltapäivällä seminaariväki jakautui viiteen työpajaan. Finding Edge Road -dokumentti johdatteli syvällisempään keskusteluun monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta. Elävä kirjasto -menetelmää koulutettiin yhdenvertaisuutta työssään käsitteleville. Monikulttuurisuus ja yhdenvertaisuus Ohjaamo-toiminnassa puhutti nuorten kanssa työskenteleviä. Koulujen monikulttuurisuudesta kiinnostuneet kuulivat hyviä käytäntöjä Mikkelin perusopetuksen ja valmentavan luokan työstä maahanmuuttajaoppilaiden kanssa. Lisäksi pohdittiin monikulttuurisuuden haasteita ja mahdollisuuksia liikuntapalveluissa ja -harrastuksissa.

Koulutuksen materiaalit ladataan aluehallintoviraston verkkosivuille. Seminaarin aamupäivän puheenvuorot on videoitu ja ne julkaistaan Mamkin YouTube-kanavassa. Materiaalit ovat saatavilla viikolla 15, ja niiden julkaisemisesta ilmoitetaan blogissa.

Sonja Miettinen
projektipäällikkö

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki -hanke on alkanut 1.6.2015 ja se päättyy 31.5.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.