Kohtaaminen on mediataito?

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Tällä viikolla meitä kaikkia on herätelty pohtimaan mediataitoja digiajan kansalaistaitoina. Valtakunnalliseen mediataitoviikkoon on sisältynyt erilaisia kampanjoita, tempauksia ja toimintoja, joiden avulla mediakasvatuksen merkitystä on tarkasteltu useista eri näkökulmista. Yhteistä näille näkökulmille on ollut se, että kaiken keskiössä on ihmisten tarve kohdata, ymmärtää ja kuunnella toisiamme.  Ihmisten Internet mahdollistaa, että nämä kohtaamiset voivat tapahtua myös ajasta ja paikasta riippumatta. 

Case virtuaalinen läksytuki 

Olemme Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa pilotoineet virtuaalisen läksytuen mallia yhteistyössä korkea-asteen oppilaitosten ja yleisten kirjastojen kanssa. Oheisessa videossa kuvataan virtuaalisen läksytuen perusidea:

 

Virtuaalisen läksytuen pilotoinneissa vapaaehtoisina on toiminut sekä ammattikorkeakoulun että yliopistojen nuoriso- ja opetusalan opiskelijoita. Vapaaehtoiset kuvasivat virtuaalisen läksytuen olleen merkityksellistä monella eri tasolla: vapaaehtoiset oppivat tärkeitä kohtaamista tukevia digiajan työelämätaitoja ja mukana olleet nuoret saivat tukea opintoihin ja oppimiseen sekä ennen kaikkea mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa toisen henkilön kanssa. Virtuaalisen läksytuen pilotointiin osallistui muun muassa maahanmuuttajanuoria, jotka kertoivat muuten olevan hyvin vähän vuorovaikutuksessa kantasuomalaisten kanssa. Virtuaalinen läksytuki osoittautui matalan kynnyksen palveluksi, johon osallistuminen oli nuorelle helppoa ja mielekästä. Kohtaamisia syntyi myös vapaaehtoisten välille, kun virtuaalista läksytukea kokoonnuttiin antamaan samaan tilaan. Tämä mahdollisti vapaaehtoisten välisen vuorovaikutuksen, keskinäisen tsemppauksen ja tuen.

“Kysyin nopeasti lopuksi, että oliko läksytuesta nuorelle hyötyä ja ainakin vastaus oli, että paljon apua ja oli kivaa, että olin auttamassa. Uskoisin, että jo suomen puhuminen jonkun eri ihmisen kanssa on hyödyllistä. Myös opiskeluun keskittyminen saattaa olla helpompaa, kun on tiedossa, että joku muukin on varannut aikaa minun vuokseni.”

Vapaaehtoinen

“Ainakin minun tuettavani sanoi että tämä on todella mukavaa ja se on pienempi kynnys kirjautua skypeen kuin vaikka mennä jonnekkin muualle.”

Vapaaehtoinen

 

“Olen tosi huono tekemään läksyjä yksin, niitä on paljon helpompi tehdä kun jonkun kanssa voi pohtia ääneen”

Läksytukeen osallistunut nuori

Kohtaaminen mediataitona?  

Virtuaalisen läksytuen pilotointi osoitti, että kohtaaminen ja sen mahdollistamat vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä mediataitoja median tuottamiseen, arviointiin ja turvalliseen käyttöön liittyvien mediataitojen ohella. Ihmisten Internetissä ei tarvita digitaikoja, vaan aitoja kohtaamisen taitoja. Nämä taidot mahdollistavat yhdessä oppimisen, vuorovaikutuksen ja ymmärretyksi tulemisen.

img_1614-1

Sanna Lappalainen
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
projektipäällikkö

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Digitarina unelmien (kirjastosta)

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Tämän vuoden mediataitoviikon teema, ”Ihmisten internet” on digitaalisessa tarinankerronnassa vahvasti läsnä. Digitarinoiden avulla voidaan hahmotella jo olemassa olevia sekä vielä unelmien muodossa olevia, mahdollisia maailmoja ja ympäristöjä. Tuotokset ovat tekijänsä näköisiä ja niistä voi aistia inhimillisyyden. Digitarina on yksi esimerkki ihmisen luomasta sisällöstä internetissä.

Digitarinoiden tavoitteena on saada nuorten unelmien ääni kuuluviin ja osallistaa näin nuoria tulevaisuuden kirjaston suunnittelutyöhön. Tavoitteena on myös tekijän näkyväksi tuleminen. Lisäksi tavoitteena on tarjota uusia näkökulmia kirjastotyöhön kirjastoammattilaisille.

Digitarinassa yhdistyvät kuva, ääni ja teksti, kyse on digitaalisesta tarinankerronnasta. Digitarinan teko aloitetaan keskustelemalla yleisesti kirjaston palveluista. Keskustelun virittäjänä on hyvä olla virikekuvia, myös musiikkia voi laittaa taustalle soimaan. Keskustelu jatkuu pohtimalla unelmien kirjastoa. Virikekysymyksiä voi olla esimerkiksi:

  • Mitä palveluja ja tapahtumia unelmien kirjastossa olisi?  
  • Mitä siellä saisi tehdä? Entä mikä olisi kiellettyä?

Työskentely jatkuu siten, että jokainen mediaklubin osallistuja suunnittelee oman digitarinan unelmien kirjastosta. Suunnittelutyössä voi käyttää apuna kynää ja paperia. Varsinainen työskentely alkaa etsimällä unelmiin liittyviä kuvia joko kuvapankista, kirjaston kokoelmista (kirjan kansia/kirjoista kuvia) tms. Jotkin unelmista voidaan myös näytellä, esimerkiksi käyttösääntöihin liittyvät. Digitarinaan voi liittää kuvien lisäksi videopätkiä. Myös kuvilla voi rakentaa jonkin palvelutapahtuman tai ne voivat kertoa erilaisista palveluista. Digitarinaan voi lisätä ääntä, kuten selostusta tai musiikkia, myöhemmin, editointivaiheessa.

Kun kuvia ja muuta materiaalia on kerätty tarpeeksi (ainakin pari-kolmekymmentä kuvaa, mieluummin liikaa kuin liian vähän, sillä osan voi jättää käyttämättä) aletaan työstää valituista kuvista ja videopätkistä digitarinaa käyttämällä videon editointisovellusta. Digitarinaan voi lisätä tekstiä ja ääntä (puhetta, musiikkia) editointivaiheessa. Otettuja kuvia voi halutessaan muokata kuvankäsittelysovelluksella. Kun kaikkien digitarinat ovat valmiita, ne katsotaan yhdessä. 

 

Digitarinan käyttö mediavaikuttamismenetelmänä on saanut hyvää palautetta nuorilta. Digitarinoiden tekeminen herätti positiivisia mielikuvia kirjastosta ja sai mielikuvituksen liikkeelle. Omien unelmien kartoittamisen myötä nuoret pohtivat kirjastoa monelta eri näkökulmalta. Tehtyjen töiden katsominen yhdessä ja niistä keskusteleminen loi uusia näkökulmia kirjaston käyttöön kaikissa mediavaikuttamistyöpajan osallistujissa mukaan lukien ohjaajat. Nuoret tekivät digitarinoitaan keskittyneesti ja saivat työskentelyn myötä uutta tietotaitoa.

Digitarinan käyttö erilaisten äänten kuuluville saamiseksi ei ole uusi keksintö. Digitarina on verraton menetelmä asioiden työstämiseen ja se antaa unelmille siivet matalan kynnyksen tekniikalla.

Virpi Lahdensuo
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke
Mikkelin kaupunginkirjasto

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

 

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa on mediaklubeissa työskennelty erilaisin menetelmävaikuttamisen menetelmin. Pajat on suunnattu erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille. Hanke julkaisee myöhemmin keväällä Mediavaikuttamisen menetelmäoppaan hankkeen aikana kehitetyistä menetelmistä.

 

Näkökulma: Saavutettavuus näkövammaisen käyttäjän kannalta

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Internetin sujuva käyttö ja hyvä saavutettavuus ovat osallisuuden edellytyksiä. Internetin käytön saavutettavuus tarkoittaa näkövammaisen kannalta vastausta kysymykseen: Kuinka hyvin ja helposti näkövammainen käyttäjä pystyy hakemaan tietoa ja käyttämään internetiä? Hyvä saavutettavuus näkövammaisen kannalta edellyttää muun muassa:

  • Sivujen selkeää rakennetta sekä grafiikan poisjättämistä.
  • Sivut eivät saisi olla javapohjaisia, sillä erikoisruudunlukuohjelma ei pysty lukemaan niitä silloin.
  • Mikäli sivuilla on grafiikkaa, erikoisruudunlukuohjelma sekä tietokoneeseen kytkettävä pistekirjoitusnäyttö menevät sekaisin. Tämän takia sivujen pitäisi olla tekstimuotoisia (pdf, word, rtf, html).

Selkeä sivuston rakenne auttaa näkövammaista löytämään haluamansa tiedon kätevästi. Mitä paremmin sivut ovat luettavissa, sitä helpommin näkövammainen käyttäjä on mukana tietoyhteiskunnassamme. Hyvä saavutettavuus ja internet-sivujen esteettömyys lisäävät näkövammaisen käyttäjän yhdenvertaisuutta internetin käyttäjänä. Selkeärakenteisilta sivuilta tiedot löytyvät helposti, sekavarakenteisilta vaikeasti.

Mitkä sivut ovat saavutettavia näkövammaiselle?

Seuraan esimerkiksi seuraavia nettisivuja: Ylen uutiset, Wikipedia, Ilmatieteenlaitoksen sää sekä HSL-aikataulut. Nämä sivut ovat esteettömiä. Esteetön uutisten ja säätietojen seuraaminen osallistaa tietoyhteiskunnassa mukanaoloon. Aikataulujen  esteettömyys tuo yhdenvertaisen mahdollisuuden katsoa itselleen sopivan raitiovaunun lähtöajan ilman näkevän apua. Wikipedian esteettömyys mahdollistaa tiedon etsimisen yhdenvertaisesti.

Nämä sivut ovat hyviä esimerkkejä esteettömistä ja saavutettavista sivuista. Saavutettavat ja esteettömät sivut asettavat näkövammaiset käyttäjät yhdenvertaiseen asemaan muiden käyttäjien kanssa.

Esimerkki: Säätiedotuksen voin katsoa Ilmatieteenlaitoksen sivuilta yhdenvertaisesti silloin kun tietoa tarvitsen, ilman näkevän apua. Kun Ylen uutissivut ovat esteettömiä, pysyn ajantasalla yhteiskunnallisista tapahtumista ja osallistuminen yhteiskunnallisiin keskusteluihin on mahdollista. Wikipedian kautta löydän sen esteettömiltä sivuilta minua kiinnostavia tietoja silloin kun haluan. Aikataulujen esteettömät ja saavutettavat sivut mahdollistavat osallistumiseni päätökseen, millä raitiovaunulla lähden.

Esimerkeissä korostuu yksi tärkeä näkökulma: Riippumattomuus näkevien avusta. Esteettömiä ja saavutettavia sivuja pystyn seuraamaan ilman näkevien apua silloin, kun haluan. Tämä on yhdenvertaista osallisuutta.

Tuike Merisaari
Suomen Nuorisoseurat

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen digiajan monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa on edistetty saavutettavuutta ja osallisuutta sekä mediavaikuttamisen menetelmin järjestetyissä mediaklubeissa että erilaisin materiaalein ja viitottujen selkokielisten verkkosisältöjen kautta. Tuike suunnittelee ja toteuttaa mediaklubin näkövammaisille nuorille keväälle 2017.

Viittomakielisille verkkosisällöille on aito tarve – osallisuus koskee kaikkia

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeen mediataitoviikon blogipostaussarjan aloittaa Juha Oksanen viittomakielisellä videoblogilla. Videoblogi löytyy tekstimuodossa täältä.

Juha Oksanen
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke 
Humanistinen ammattikorkeakoulu 

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

ERNOD-hankkeessa toimitaan laajasti erilaisten nuorten kanssa ja vahvistetaan nuorten ääntä sekä mahdollistetaan osallisuutta mediaa ja digitaalisuutta hyödyntäen. Juha Oksanen edistää hankkeessa erityisesti viittomakielisten nuorten osallisuutta ja tiedonsaantia mm. tuottamalla viittomakielisiä sisältöjä esimerkiksi kirjastojen ja järjestöjen verkkosivuille. Lisäksi hankkeessa järjestetään mediavaikuttamistyöpajoja myös viittomakielisille nuorille.  

ERNOD edistää Ihmisten Internetiä ja tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia

ihmisten-internet-tuo-ihmisia-yhteen-6

Viikko 6 (6.-12.2.) on valtakunnallinen mediataitoviikko, jonka teemana on vuonna 2017 Ihmisten internet. Ihmisten Internet -teemaviikko kannustaa kaikkia osallistumaan yhdenvertaisemman ja paremman Internetin edistämiseen, mikä on myös ERNOD-hankkeen keskeinen tavoite. Hankkeessa toimitaan sähköisissä ympäristöissä: toisaalta pyritään saamaan usein valtamediassa hiljaiseksi jäävien ääni kuuluville mediavaikuttamisen menetelmillä ja toisaalta lisätään erityisnuorten osallisuuden mahdollisuuksia muun muassa selko- ja viittomakielisten materiaalien julkaisemisella.

ERNOD-hanke osallistuu mediataitoviikkoon blogipostaussarjalla, jossa avataan Ihmisten Internetiä eri näkökulmista. Kaikki kirjoittajat työskentelevät ERNOD-hankkeessa.

Maanantaina 6.2. blogipostaussarjan avaa Juha Oksanen (Humanistinen ammattikorkeakoulu) viittomakielisellä videoblogilla, jossa hän pohtii Internetin käyttöä viittomakielisten nuorten näkökulmasta. Tiistaina 7.2. aihetta puolestaan lähestytään näkövammaisten nuorten näkökulmasta Suomen Nuorisoseurat ry:ssä työskentelevän Tuike Merisaaren kirjoituksessa.    

Puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä. Tämän vuoksi Ihmisten Internetissä tulee huomioida myös se, että tietoa on selkokielelle mukautettuna tarjolla. Selkokieltä osallisuuden ja saavutettavuuden edistämisessä pohtii omassa kirjoituksessaan Hanna-Kaisa Turja Humanistisesta ammattikorkeakoulusta keskiviikkona 8.2.

Internet tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia digitaaliseen sisällöntuotantoon, mistä esittelemme muutamia esimerkkejä torstaina 9.2. ERNOD-hankkeessa mukanaolevien kirjastotoimijoiden toimesta. Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo esittelee omassa blogikirjoituksessaan digitarinoita tarinankerronnan ja vaikuttamisen välineenä. Kouvolan kaupunginkirjaston projektityöntekijä Tuomo Mannonen puolestaan kuvailee, kuinka rap-musiikki taipuu mediakasvatuksen menetelmäksi. Nämä blogikirjoitukset ovat esimakua kevään aikana julkaistavasta menetelmäoppaasta, joka käsittelee mediavaikuttamisen menetelmiä ja erityisnuorten kanssa tehtävää mediakasvatustyötä monista eri näkökulmista. 

Internetiä ei ole ilman ihmisiä. Vaikka Internetistä puhuttaessa usein korostuu erilaiset laitteet ja tekniikka, pohjautuu sen voima ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Internetistä vuorovaikutuksen mahdollistajana kirjoittaa Sanna Lappalainen (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) perjantaina 10.2. 

Blogipostaussarjan lisäksi juhlistamme valtakunnallista mediataitoviikkoa seuraavilla tapahtumilla Mikkelissä:  

ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.